Pikkulintu Kärsämäellä

Näin 7.6. Kärsämäen maalaismiljööympäristössä pikkulinnun, jota en ole varmaksi tunnistanut. Luulisin sen olevan punavarpunen. Punavarpunen - naaras tai ensimmäisen kesän koiras? Vai onko?

Kuvia edestä, takaa ja sivulta. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla jotakin kuvaa.

 

 

 

 

 

 

Ammattikuvaajien upeita kuvia punavarpusesta löytyy Lintukuva-sivustolta.

Punavarpusen levinneisyyskartasto Lintuatlaksessa.

 

Hailuodossa, ristisorsa ja minä

Hailuodon reissu oli tällä kertaa siitä erikoinen, etten paljonkaan lintuillut. Viiteen vuorokauteen mahtui monen moista. Muun muassa Malla sairastui: ripuloi ja oksensi kolmena vuorokautta. Reppanalta tuli ripulilirut kahden tunnin välein yötä päivää. Se tarkoitti myös, että öisin oli valvottava päästämään Malla ulos. Normaalisti Malla ei nuku ihmisten vuoteissa, mutta tällä reissulla sairas Malla kömpi reissailijoiden patjoille heti kun joku poistui pedistään:

 

Lintuiluhaluja veivät myös punkit. En ole eläissäni nähnyt niin paljon punkkeja kuin tällä reissulla Hailuodossa. Vaan, kyllä kuitenkin näin niitä tavanomaisia Hailuotolintujani, kuten pilkkasiiven, suokukkoja, merihanhia, taveja, heinätaveja, ja joitakin muitakin.

 

 

 

Iloa ja mielenrauhaa koin, kun menin katsomaan onko ristisorsa pesinyt. Siellä se oli, samalla vanhalla paikallaan kuin aina. Jotenkin minä vaan pidän siitä. Ristisorsasta. Tuntuu, joka vuosi, kuin se odottaisi minua samalla vanhalla kivellä. Ja, minä saavun. Kuten sekin. Kohtaamme ja lähdemme.

 

 

 

Taivaanvuohi

Olen nähnyt usein, ja monissa paikoissa, lehtokurpan lennossa. Se on helppo tunnistaa äänenkin perusteella. Mutta lehtokurppaa en ole nähnyt sen ollessa paikoillaan. Taivaanvuohenkin olen nähnyt lennossa, ja se on ehkä helpointa tunnistaa sen lennon perusteella.

Sotkamossa (13.6) kävellessäni maalaishiekkatietä, alkoi viereisestä hakkuualueelta kuulua itselleni ennenkuulumatonta linnun ääntä. Se oli voimakasta ja mekaanista varoitusääntä. Meni tovi, kun kiikarein löysin linnun puun latvasta.

 

Kun lintu aikansa seisoi latvassa, se lensi hakkuukasan päälle.

 

Oletan linnun olevan taivaanvuohi (Gallinago gallinago/ Common Snipe). Heinäkurppa, lehtokurppa, taivaanvuohi ja jänkäkurppa näyttävät paikoillaan ollessaan ensi silmäyksellä hyvin samankaltaisilta linnuilta. Näkemälläni linnulla on valkoinen keskijuova päälaella kuten taivaanvuohella kuuluukin olla.

 

Lehtokurpalla on päälaella poikkijuova, jota näkemälläni linnulla ei ole. Heinäkurpalla ei ole niin valkoinen vatsa kuin taivaanvuohella (eikä Sotkamo kuulu varsinaisesti heinäkurpan pesimäalueeksi). Jänkäkurpan päälaki puolestaan on tumma. Joten, näkemäni lintu lienee taivaanvuohi.

Taivaanvuohen "määkivää" lentoääntä kuuluikin alueelta muina aikoina, vaikka tämä kuvan lintu ei kyseistä ääntä päästänytkään lentäessään puusta maahan. Määkivä lentoääni syntyy taivaanvuohen pyrstösulissa sen syöksyessä ylhäältä alaspäin.

 

Kuvat saa isommaksi klikkaamalla hiirellä jotakin kuvaa. Taivaanvuohesta perustietoja voi lukea Luontoportti-sivustolta.

Vääksyn punasotka

Punasotkan (Aythya ferina/Pochard) kanta on taantunut voimakkaasti. Birdlifen sivulta huomaa punasotkan kuuluvan vaarantuneisiin lajeihin. Lintuatlaksen mukaan pesiviä pareja olisi noin 10 000 – 13 000. Ja, punasotka on riistalintu.

 

Siinäpä miettimistä.

 

Asikkalassa, Vääksyn kanavalla, on pystytetty lintutorni useiden eri tahojen toimesta. Kävin siellä toukokuun lopulla. Paikallisia harrastajia oli ollut tornilla koko päivän laskemassa hanhien muuttoa. Suosittelen vaikka ohi kulkiessa pysähtymään tornilla, tai suunnittelemaan reissun siten, että tekee mutkan lintutornille. Vastapäisillä rannoilla, puiden yläpuolella, voi nähdä esimerkiksi haukkoja. Ja, vedessä, lähempänäkin, jopa kiikarein havaittavia eri lintulajeja.

 

Punasotka koiraan kuvasin kyseisestä tornista.

 

Pensaskerttu

Viime postauksessa oli kuvia pensastaskusta. Nyt toiseen ”pusikkolintuun”. Pensaskerttukin (Sylvia Communis/Whitethroat, eng.) kuuluu minulle lintuihin, joista ei vielä ole tullut tuttua. Senkin tunnistaminen vaatii vielä työtä.

 

Nämä kuvat kuvasin laulavista yksilöistä.

 

 

Laulu on yksi parhaimmista avuista tunnistaa lintu.

 

Paitsi, että useat linnut ovat matkijoita – kuten myös pensaskerttukin, lintukirjallisuuden mukaan, saattaa matkia, innostuessaan, toisia lintuja. Oletan kuitenkin kuvien lintujen olevan pensaskerttu.

 

Pensaskertulla on näyttävän pitkä pyrstö.

 

Olen ehkä ennenkin maininnut, että kertut ovat minusta kaikkein mielenkiintoisimpia pikkulintuja. Ne ovat jotenkin salaperäisiä… Elävät omaa elämäänsä juuri muista välittämättä. Pensaskerttu talvehtii Saharan toisella puolella. Lentää sieltä tänne pesimään. Elää pusikoissa, mutta usein laulaa hyvin näkyvällä paikalla. Näyttäytyvä siis kuitenkin, vaikka ei juuri muista piittaa.