keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Vuoden loppua mentäessä...



Täällä Helsingissä on ollut sateista ja pimeää. Lumeton maa imee katuvalojenkin tehot. Viikonloppuna parina aamuna ihmettelin, kun mustarastaat lauloivat kävellessäni Malla-koiran kanssa. Tässä ajankohdassa se oli yllättävää.


Aika suuria räkättirastasparvia on liikkeellä. Olen yrittänyt tähystellä niitä tarkoin, jos niiden joukkoon olisi eksynyt jokin yksittäinen muukin rastas, mutta mitään erityistä en ole havainnut. Helsingissä ja laajemmin pääkaupunkiseudulla olisi ollut - ja on edelleen - bongattavaa, mutta en ole käynyt bongailemassa.


Tämä aika vuodesta on sellainen, että tavallisistakin linnuista näkyvät havainnot tuottavat iloa. Kun muuttolinnut ovat poistuneet, jokainen jäljelle jäänyt lintu on kiinnostava. Vuoden alussahan kiinnostus joka ainoaa lintua kohtaan on taas huipussaan, kun aloittaa uuden vuoden pinnojen keruun. Talvehtimaan jääneet peipotkin riemastuttavat – puhumattakaan tavanomaisista naakoista ja muista tavallisista linnuista. Jokaisesta lajistahan saa jälleen itselleen pinnan.


Haluaisinkin houkutella ja rohkaista kaikkia lintujen elämää tarkkailevia alkaa merkitä ylös lintuhavainnot. Siihen ei tarvitse loppujen lopuksi muuta kuin ruutupaperivihkon, johon merkitsee päivämäärän, paikan ja lajin. Jos vielä kykenee erottamaan koiraan ja naaraan, niin se olisi plussaa. Ja, näkemiensä lintujen lukumääränkin voi laskea, jos haluaa. Toki, havaintoja voi vieläkin tarkemmin merkitä, mutta edellä mainituilla tiedoilla pääsee hyvin havaintovihkon täyttämisen alkuun! (Oma tarinani harrastuksen aloittamisesta: Lintuharrastuksen aloittamisesta.)


Kansalais- ja työväenopistojen kevään opetusohjelmiin ilmoittautuminen on meneillään. Jos innostusta riittää, kannattaa tsekata, onko lintukursseja tarjolla. Myös muutkin tahot voivat järjestää keväällä lintukursseja. Itse olen ilmoittautunut kevään kahdelle eri lintukurssille.


Eilen ei satanut vettä, joten kävin kameran kanssa ulkona. Kuvituksena on tässä eilen kuvaamani isokoskelo (Mergus merganser/Goosander). Se oli jäänyt sorsien pariin Arabianrannalle Pornaistenniemeen päin vievän kävelysillan lähelle. Isokoskelot ovat myöhäisiä muuttajia – osa niistä muuttaa vasta joulukuun aikana. Täällä vedet ovat avoimena – ei ole jäätä, eikä lunta. Ne siis löytävät ravintoa (kaloja, äyriäisiä, hyönteisiä), eikä niillä kaikilla tunnu olevan kiire muuttaa. Ja, osa isokoskeloista voi jäädä talvehtimaankin tänne Helsinkiin.


Here in Helsinki has been rainy and dark. This time of year is such that the finding of the usual birds produce much joy. Migratory birds have left, each of the remaining bird is an interesting.

Yesterday I saw one Goosander among of Mallards. Goosanders leaves Finland during September – December. Some of them will remain here in Southern Finland.

9 kommenttia:

  1. Räksyjä on ollut Espossakin paljon liikkellä.

    Mustarastaat ilmestyvät meillä aina pihapiiriin kun varsinainen talvi alkaa, eli metsistä ei löydy enää helpolla ruokaa. Tammikuussa varmaan saamme pakkasta ja lunta tänne etelään.

    VastaaPoista
  2. Pimeää ja märkää se on täälläkin vielä ja harhautuneita muuttajia ilmestyy levähtämään, tuohon Kymelle sorsien seuraan.Lapasorja ja pilkkasiipi nyt viimeksi. Isokoskelot täälläkin, ja saattavat jäädä talveksikin, mikäli ei hirmupakkasia tule. Räksiä on valtavasti, mutta tilhet ja taviokuurnat ovat vielä poissa. Mukavia lintupäiviä sinulle loppuvuodeksi, kohtahan alkaa uusi havaintovuosi ja pinnojen keräily. :)

    VastaaPoista
  3. Mietinkin vuoden vaihduttua, tavallaan uuden vuoden lupaukseksi, jonkinsorttista havainnointia ja kirjaamista.
    Tunnen vielä aika vähän lintuja, mutta koko ajanhan sitä oppii. Jos saa kuvattua niin tietoahan on helppo etsiä. Äänistä en vielä tunnista kuin ihan muutamia.
    Hienosti kuvattu isokoskelo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki.
      Kun merkitsee havaintoja ylös, niin harrastus syvenee. Alkaa oppia linnuista, niiden tunnistamisesta, enemmän. Se on mukavaa - ja opittavaa riittää aina vaan :)

      Poista
  4. Viime viikolla näin hämmästyksekseni järvellä jonkin vesilintuparven uiskentelemassa. Olivat niin kaukana, että en millään saanut selvää, mitä olivat. Mutta kun kameran kuvaa oikein paljon suurensin, erottui ruskea kaula. Oletan isokoskeloiksi. Niitä olen ennenkin nähnyt aika myöhän. Tavallisia sorsia ne eivät olleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isokoskeloilla ei taida siis olla kiirettä lähteä Suomesta etelämmäksi, kun täällä on sulat, hyvät vedet :)

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.
(Please, do not write links in your comment)