tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kuka välittäisi linnuista?



Lapsena näin paljon lintuja paitsi kotipihalla ja lähimetsissä, niin myös merellä, Perämerellä, jossa isäni kalasti. Isä osasi aina kertoa linnun nimen. Murrosikäisenä ja aikuistuttuani linnut katosivat näköpiiristäni, koska muu elämä ja eläminen oli kiinnostavampaa ja akuutimpaa. Aloitin aikuisena lintuharrastukseni, helmikuussa 2009.


Näinä vuosina, kun olen harrastanut lintuja, olen alkanut oppia, mikä merkitys metsillä, pelloilla ja erilaisilla biotyypeillä on linnuille ja lintujen olemassaololle. Eivät ainoastaan linnut, vaan lisäksi luonto, missä linnut elävät, on saanut uudenlaista merkitystä ja arvoa. En siis ole löytänyt ainoastaan lintuja, vaan myös luontoa.


Viime vuosina olen tuntenut sisäistä vihastumista kaavoitus- ja rakentamissuunnitelmista, mitä Lahden kaupunki on alueillaan tehnyt. Lintuharrastukseni alussa minulle yksi tärkeä havainnointialue oli Lahdessa Kytölässä – ja juuri tämä paikka alkoi joutua kaavoituksen alle. Samoin nyt käy kotona Helsingissä. Helsingin kaupunki on suunnitellut rakennuskaavaa niille upeille kallio-, pelto- ja metsäalueille, missä olen opetellut alkujaan tunnistamaan lintuja. Alueille, missä olen saanut kokea löytämisen ja oppimisen iloa. Keskellä Helsinkiä – luonnon löytämisen ja oppimisen iloa.


Sisäinen vihastuminen kaavoitushankkeita kohtaan vaihtui jossakin vaiheessa alistumiseksi. Ja, nyttemmin masennukseksi. Minua masentaa, että kaupungit rakentavat alueille, joiden biotyypit ovat useiden eri lintulajien pesimäaluetta. Lintutieteelliset yhdistykset ovat yrittäneet vaikuttaa päättäjiin, Lahdessa PHLY ja Tringa kannanotoillaan Helsingissä. Mutta, minusta tuntuu, että päättäjät eivät ajattele lintuja. Linnut ovat samantekeviä. Tai, sitten päättäjät ajattelevat, että linnut kyllä löytävät pesimispaikkansa muualta. Muualta! Mistä muualta? Ei niille jää enää pesimäpaikkoja!


Lahdessa Kytölänmäki II suunnitelma ei mielestäni ole edes perusteltua asuntopoliittisilla syillä. Lahdessa on valtavasti tyhjiä asuntoja. Karistoon rakennettiin laaja asuntoalue – ja yhä siellä on myymättä asuntoja ja taloja. Lahden keskustassa on valtavasti uudistuotantoa, jota ei ole saatu kaupaksi. Joka puolella Lahtea on myytävänä taloja ja asuntoja. Kytölänmäki II kaavoitusta ei voi siis perustella sillä, että Lahteen tarvittaisiin uusia asuntoalueita.


Kytölänmäki II alue on laaja ja se sisältää useita hyvin erilaisia biotyyppejä. Siellä on luonnontilassa olevaa metsää. On vanhoja peltoja. On järvi vieressä. Vielä hieman ruovikkoa järvessä. Ja siellä on Kiiliäisvuori, joka itsessään on suojeltu. Kiiliäisvuorella on luonnontilassa oleva metsä ja runsas linnusto. Kun Kiiliäisvuoren viereen rakennetaan parin tuhannen ihmisen asuntoalue, vuori itsessään muuttuu rauhattomaksi – asukkaiden takapihaksi – ja linnut sekä muut eläimet joutuvat poistumaan sieltä. Minne ne menevät? Missä niillä enää on elintilaa?


Mainituilla alueilla pesii pikkulintuja tiltalteista ja sirittäjistä alkaen, mutta myös isompia lintuja kuten käpytikkoja, pikkutikkoja, harmaapäätikkoja ja palokärki. Siellä liikkuvat kanahaukat ja varpushaukat sekä korpit. Metsissä liikkuu kärppiä, mäyriä, metsäpeuroja ja kettuja. Ukkoetanat elävät elinvoimaisena, koska luonnontilaisessa metsässä on lahoa puuta. Ja, kaikki tämä luonnonelämä tuhoutuu ja loppuu, kun alue rakennetaan asuntoalueeksi!


Lahden ei tulisi käyttää itsestään nimitystä Green City. Toteuttamalla Kytlönmäki II suunnitelman, Lahti tekee yhden historiansa pahimmista mokista, mitä se on luonnolle tehnyt.


Täällä Helsingissä aiotaan rakentaa Vantaanjoen läheisyyteen paljon taloja. Vanhankaupungin koskelta joen vartta ylös mentäessä on oikealle puolelle rakennettu, ja yhä rakennetaan, Viikinmäki. Vielä vuonna 2009 Viikinmäellä liikuskeli muun muassa nuolihaukkoja. Viikinmäki oli tuolloin vielä sepelkyyhkyjen kokoontumispaikka syksyisin. Nyt lintukanta on harventunut minimiin.


Kaupunki aikoo rakentaa joen vasemmallekin puolelle. Pikkukosken lähettyviltä kaadetaan vanhaa metsää ja rakennetaan taloja. Samoin joenvartta eteenpäin mennessä kaadetaan metsää ja rakennetaan tilalle asuntoja, kuten myös Savelan peltoalueille.


Kaikki edellä mainitut joen varrella olevat alueet ovat minun jokapäiväisiä ulkoilualueita. Kuljen siellä koiran kanssa ja katselen samalla linnut. Useasti kuljen kyseisiä alueita myös ilman koiraa. Näillä alueilla opettelin tunnistamaan lintuja – ja yhä edelleen havainnoin kyseisillä alueilla.

Helsingissä tarvitaan lisää asuntoja. Se on todellisuutta. Olen alkanut miettiä, että ne eri näkemykset, mitä on esitetty ylöspäin rakentamisesta, ovat kyllä varteenotettavia ajatuksena. Kun pitää rakentaa, miksi ei rakennettaisi jo olemassa olevan rakennuskannan päälle? Siis rakennetaan ylöspäin, kerroksia lisää jo olemassa oleviin taloihin ja säästettäisiin ne vähälukuiset pienet metsä- ja luontoalueet, mitä Helsingissä vielä on jäljellä.


Nämä upeat luontoalueet niin Lahdessa kuin Helsingissäkin tullaan siis tuhoamaan. Rakennetaan tilalle taloja. Ja, minun tekisi mieleni paeta. Haluaisin paeta tätä sekä Lahdesta että Helsingistä. En halua olla näkemässä sitä tuhoa, mitä kaupungit tekevät luonnolle. Haluaisin muuttaa pois – jonnekin maalle. Paikkaan, missä on luonto ympärillä, eikä kaavoittaja tekisi tuhojaan. Mutta, se tuskin on mahdollista. En vain tiedä, miten tämän luonnon tuhoutumisen tulen kestämään. Tämä todella sattuu ja tunnen itseni hyvin avuttomaksi.


En ole viime viikkoina ulkoillut kameran kanssa. Kuvat ovat huhtikuulta, vuodelta 2012. Käpytikkoja on vielä runsaasti edellä mainituilla molemmilla kaavoitusalueilla, joilla olen myös nämä käpytikat kuvannut. Käpytikat ovat hyvin ilmeikkäitä lintuja. Ne tarvitsisivat nämä metsät ja metsäpläntit, missä ne nyt elävät. Ei niillä ole pian enää missään elintilaa. Ja, miten niille sitten käy? Kuka niistä välittää? Ei niistä välitä enää kukaan…

Helsinki and Lahti will destroy forest, because they need new areas for the buildings. What happens the birds?

4 kommenttia:

  1. Kuvasit hyvin tilannetta Lahdessa. Itsekin olen miettinyt, miten Lahden Green City -periaate näkyy käytännössä - siis kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa.

    Rönsyilen vähän, kun hyvä, innoitava, blogisi siihen toi ajatukseni. Green city...

    Onko Lahden kaupunki edistänyt innokkaasti VR:n kanssa työmatkaliittymien pysäköintiä? Onko Lahden kaupunki jo edistänyt liittymistä HSL-lippualueeseen? Nämä ovat erittäin konkreettisia Green City -asioita työmatkaliikennettä ajatellen. Mitä ja miten Green city voisi tätä edesauttaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahti on kyllä surullisen kuuluisa siitä, että se on poistanut ilmaiset pysäköinnit rautatieaseman lähettyviltä, jotta lahtelaiset eivät käyttäisi junaa mennäkseen töihin pääkaupunkiseudulle, vaan ajaisivat pääkaupunkiseudulle henkilöautoilla. Lahti ei valitettavasti ole tehnyt mitään edistääkseen joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla, vaan päinvastoinhan siellä on tapahtunut :(

      Poista
  2. Jaan täysin tunteesi. Luonto jää aina toiseksi ihmistä vastaan. Täällä Espoossa on ihan sama juttu. Luontoa on tuhottu ja tuhotaan asuntorakentamisen ja länsimetron alta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä luonnon tuhoaminen alkaa olla sietämätöntä… Tosi masentavaa...

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.