maanantai 31. lokakuuta 2011

Lämmintä lokakuun loppua

Seurailin viikonlopun aikana Lahdessa neljän närhen (Garrulus glandarius/Eurasian Jay) touhuja. Ne olivat vallanneet alueen, jossa koko kesän oli neljä käpytikkaa. Nyt vain yksi käpytikka oli havaittavissa. Pari varista oli jäänyt alueelle myös. Sekä kaikki tiaiset, varpuset ja muut talvehtivat pikkulinnut.

Närhet ovat aika jänniä. Ne lentävät pienen matkan puusta puuhun. Ensin lensi yksi. Pienen hetken kuluttua se lensi seuraavaan puuhun. Ja, pian toinen närhi lensi siihen puuhun, missä tämä ensimmäinen närhi ensin oli. Sillä tavoin ne lensivät peräkanaa, pienten hetkien kuluttua, toisiaan seuraten, puusta puuhun. Ja, välillä rääkäisivät tosi isoäänisesti.



Yhtenä aamupäivänä nämä neljä närheä taistelivat kahden variksen kanssa. Ääni oli melkoinen, kun kaikki kuusi, ei niin mukavan äänistä, lintua päästivät suustansa koko rääkimisrepertuaarinsa isolla volyymilla. En tiedä miksi ja mistä ne taistelivat. Yleensähän linnut kuvittelisi taistelevan reviireistä ja ruoasta. Olikohan jommastakummasta nytkin kyse, vai härnäsivätkö närhet, muuten vain, variksia… Närhi valppaana puunoksalla:



Tiaiset olivat ottaneet talvehtimispaikakseen pönttöjä, missä  kesällä kirjosiepot pesivät.



Pikkulinnutkaan eivät näytä niin pieniltä, kun ovat tuhdissa talvehtimiskunnossa:



On lämmintä päivisin ja öisin, ja kasvien kasvukausi jatkuu. Jos yöpakkaset eivät pian tule, vaikuttaisi siltä, että omenapuut ja herukkapensaat alkaisivat pian työntää silmuja. Koska yöpakkasia ei ole ollut, kukat kasvavat edelleen ja kukkivat jopa.





Keijumekon kauneus:





Jotain uutta, ja jotain vanhaa:







Puut ja pensaat ovat pudottaneet lehtensä:






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.