Hailuodossa, ristisorsa ja minä

Hailuodon reissu oli tällä kertaa siitä erikoinen, etten paljonkaan lintuillut. Viiteen vuorokauteen mahtui monen moista. Muun muassa Malla sairastui: ripuloi ja oksensi kolmena vuorokautta. Reppanalta tuli ripulilirut kahden tunnin välein yötä päivää. Se tarkoitti myös, että öisin oli valvottava päästämään Malla ulos. Normaalisti Malla ei nuku ihmisten vuoteissa, mutta tällä reissulla sairas Malla kömpi reissailijoiden patjoille heti kun joku poistui pedistään:

 

Lintuiluhaluja veivät myös punkit. En ole eläissäni nähnyt niin paljon punkkeja kuin tällä reissulla Hailuodossa. Vaan, kyllä kuitenkin näin niitä tavanomaisia Hailuotolintujani, kuten pilkkasiiven, suokukkoja, merihanhia, taveja, heinätaveja, ja joitakin muitakin.

 

 

 

Iloa ja mielenrauhaa koin, kun menin katsomaan onko ristisorsa pesinyt. Siellä se oli, samalla vanhalla paikallaan kuin aina. Jotenkin minä vaan pidän siitä. Ristisorsasta. Tuntuu, joka vuosi, kuin se odottaisi minua samalla vanhalla kivellä. Ja, minä saavun. Kuten sekin. Kohtaamme ja lähdemme.