Pähkinänakkeli (Sitta europaea, eng. Nuthatch, Eurasian Nuthatch, Wood Nuthatch) on tosi veikeä tapaus. Se liikkuu koko ajan, eikä malta pysyä paikoillaan kovinkaan monta sekunttia. Siinä seikassa talitiainenkin on samankaltainen oksalta oksalle pyrähtelijä. Vaan talitiaiseen verrattuna pähkinänakkelissa on hauskaa se, että pähkinänakkeli myös kiipeilee puun runkoa pitkin. Eikä se vain kiipeile ylöspäin, vaan suvereenisti ja vikkelään se kapuaa runkoa myöskin alas. Ja, alaspäin se kipittää runkoa pää edellä, mihin eivät muut Suomessa tavatut linnut juuri ryhdy!
Suomessa pähkinänakkelit eivät oikeastaan pesi säännöllisesti, vaan paremminkin satunnaisesti. Siten niitä ei täällä helposti näe. Helsingissä niitä on viime vuosina ollut joillakin talviruokintapaikoilla säännöllisesti. Yleensä Suomessa pesivät pähkinänakkelit ovat idästä päin tänne harhautuneita asiatica-alalajiin kuuluvia yksilöitä. Tosin, syksyisin myös etelästä päin vaeltaa tänne europaea-alalajin yksilöitä. Alla kuvassa todellakin on pähkinänakkeli maastoutuneena värikkäiden lehtien joukkoon:
Suomessa tavattavien pähkinänakkeleiden alapuoli on yleensä valkoinen. Tämän postauksen kuvissa pähkinänakkeleiden alapuoli on punaruskea. Kuvien yksilöt kuuluvatkin Sitta caesia-alalajiin. Linnut kuvasin Prahassa, Petrinin kukkulalla, maaliskuussa 2010. Keski-Euroopassa ja Brittein saarilla pähkinänakkeleiden vatsapuoli on siis punertava toisin kuin Suomeen idästä harhautuneilla yksilöillä. Kaikilla pähkinänakkeleilla aivan alaperä on pikkaisen punertava, tai punertavanruskea. Muutenkin kuin vain alapuolen värin suhteen Keski-Euroopan pähkinänakkelien värit vaikuttaisivat voimakkaammilta kuin idän pähkinänakkeleilla.
Ääni tällä veikeällä linnulla on kuuluva. Tämän kirjoituksen kuvien pähkinänakkeleidenkin olemassaolon huomasin juuri niiden äänten perusteella: ympäriltä kuului voimakas ääni, jota ei totisesti voinut olla huomioimatta. Ja, sitten kun näki tämän linnun, oli hämmästys melkoinen: kylläpä pienestä linnusta lähteekin iso ääni! Äänen perusteella sitä siis voisi luulla hieman isommaksikin linnuksi.
Pähkinänakkelin tapa olla liikkeessä lähes koko ajan on hauskaa katseltavaa. Sen ulkonäössäkin on jotakin hauskaa. Se on kuin naamiaisiin menossa, tai naamiaisista tulossa. Todella söpö lintu, jota Suomessa voi vain harvakseltaan nähdä. Toisaalta, en ihmettelisi yhtään, vaikka pähkinänakkelit alkaisivat siirtyä Suomeenkin pikkuhiljaa pysyvästi pesimään. Onhan haikaroistakin aikoinaan sanottu, ettei niitä Suomessa pesi. Ja, nykyäänhän harmaahaikaroita on niin joka paikassa pesimässä, Hailuotoa myöten. Pähkinänakkelin kun saisi omalle ruokintapaikalle, niin se olisi kova juttu!
