maanantai 27. helmikuuta 2012

Korppiparvet puutarhan yllä

Eilen Lahdessa siirtolapuutarhan yllä näimme huikean näyn. Yhtäkkiä korppien (Corvus corax) meteli täytti ilman. Ja, kun katseen käänsi taivaalle, tuntui, ettei voisi uskoa silmiään. Taivaalla lensi ainakin 80 yksilön korppiparvi! Kun sitä näytelmää seurasi, pian huomasi joukossa kaksi isompaa lintua. Ne liitivät ja siipien kärkiväli oli hieman suurempi kuin niiden ympärillä pyörivillä korpeilla. Minulla ei ollut kiikareita mukana. Kamera oli, mutta sekään ei ollut valmiina kuvausta varten.


Vielä hämmentyneempi olin nähdessäni, että parvessa lensi myös kaksi huomattavasti korppeja pienempää lintua. Ne olivat kirkasta taivasta vasten vaaleita ja niiden pyrstöt olivat viuhkamaisen pyöreät. Haukkoja ihan varmasti, mutta mitä haukkoja.


Kun korppiparvi lensi silmien etäisyydeltä pois, alkoi jälleen uusi meteli samasta suunnasta, josta edellinen parvi tuli. Nyt sieltä tuli toinen samanlainen parvi korppeja! Niitäkin oli vähintään 80. En ole koskaan aiemmin nähnyt mitään vastaavaa. Alueen yli kyllä lentää kaksi korppia päivittäin, mutta tämä korppien hurja määrä oli meille ennennäkemätöntä. Huikeaa!


Siinä vaiheessa, kun maltoin asetella kameraa kuvien ottamiseen, olivatkin korpit jo kaukana. Tilanteessa täytyi valita: joko katselee korppiparvia tai sitten käyttää aikaa kameran esille ottoon. Valitsin korppien katselun ja niin ollen kummoisia kuvia en ehtinyt saada.




Ruokintapaikalla sinitiainen (Parus caeruleus, eng. Blue Tit) pallojen kimpussa.


Sinitintillä on hämmästyttävän pieni nokka. Söpö lintu!




sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Hömötiainen

Ruokintapaikalla tammikuussa oli parin viikon hiljaisuus, jolloin lintuja ei juuri syömässä käynyt. Sen jälkeen jälleen vilkastui: linnut palasivat takaisin.

Hömötiainen (Parus montanus, eng.  Willow Tit):



tiistai 21. helmikuuta 2012

Omenapuuvierailija III

Tiltaltti vai pajulintu – ikuinen kysymys.



Pajulinnulla on vaaleammat jalat kuin tiltaltilla. Pajulinnun jalat ovat ruskeanoranssit. Kuvassa auringonvalo heijastuu siten, että vaikea päätellä ovatko jalat tarpeeksi tummat tiltaltiksi. Kuvan linnulla varjokohdassa jalka on tumma – mutta en ole nähnyt tarpeeksi tiltaltteja ja pajulintuja voidakseni verrata onko jalka tarpeeksi tumma ollakseen tiltaltin.

Periaatteessa kuvan linnulla on käsisulkien kärkien väliset etäisyydet tasapitkiä, paitsi viimeisimmässä välissä. Pajulinnulla edellän mainitut etäisyydet eivät ole tasapitkiä, kun taas tiltaltilla ne ovat tasapitkiä.

Toisaalta taas, pajulinnulla nokan sivuilla ja tyvellä on selkeämpi oranssi sävy kuin tiltaltilla – ja kuvan linnullahan sitä oranssia nokassa näkyy. Tiltaltilla nokka voi usein olla tummempi. Tiltaltilla tumma silmäjuova katkaisee valkean silmärenkaan edestä ja takaa – ja juuri siten, mielestäni, kuvan linnulla silmäjuova tekee.

Havaintopaikan välittömässä läheisyydessä pesivät tiltaltit, mutta myös pajulinnut pesivät melko lähellä.

Olisiko tämä siis pajulintu – nokan perusteella… Ja, pajulintu jalkojenkin perusteella, tosin, auringonvalo tekee värimäärityksille tepposia… Silmäjuovan ja silmärenkaan perusteella tiltaltti…

Tiltaltti vai pajulintu – kas, siinäpä kysymys.


sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Omenapuuvierailija II

Omenapuissa käy kesäisin ja syksyisin monenlaisia vierailijoita.

Kerrankin seurasin Lahdessa ikkunan lävitse (ja kuvasin nämä kuvat) kuinka pieni lintu oli pitkään yhden omenan kimpussa.



Se ei noukkinut omenasta mahdollisia hyönteisiä, tai omenamatosia, vaan se söi omenaa. Se ei poiminut omenasta siemeniä, vaan se ahmi omenaa. Se söi lähes puolikkaan omenan.









Tunnistuksesta en ole varma. Linnulla on valkoinen, ohut silmärengas. Ja, sillä on harmaa silmäjuova. Kaulansivu on melko harmaa. Joten lehtokerttu? Toisaalta, samoina päivinä, kun tämä lintu söi omenaa, samassa puussa vieraili myös tiltaltteja… Voisiko tämäkin olla tiltaltti alkusyksyn väreissään? Lehtokertulla nokka on harmaa ja alanokan tyvi vaaleanharmaa. Tiltaltin nokka on tummempi… Hernekertulla (joita kyseisissä omenapuissa vierailee) puolestaan on tumma nokka ja sen tyvi on vaaleampi. Kuvan linnullakin näyttäisi tyvi olevan vaaleampi – tosin, sen nokka on myös voinut likaantua omenasta… Hernekerttuna en sitä muiden ulkonäkötekijöiden perusteella pitäisi...