Muutama vuosi - A couple of years

 

Hei.

Edellisestä postauksesta on jo pari vuotta kulunut. Minulla on sairauksia ja nämä viime vuodet olen ollut hieman huonommassa kunnossa. En ole kovin usein käynyt lintuilemassa. Uusia valokuvia linnuista ei ole.

Olen käynyt lävitse vanhoja valokuvia. Postaan tällä kertaa tähän parin vuoden takaisia Hailuoto-kuvia.

Hello!

It's been a couple of years since the last post. I have illnesses and these last few years I have been in a slightly worse condition. I haven't been birding very often. There are no new photos of the birds. I've been looking at old photos. I am now posting Hailuoto photos from a couple of years ago.

 

Laulujoutsen/Whooper Swan

Närhi/Eurasian Jay

Punatulkku/Eurasian Bullfinch

Sinisorsa/Mallard

Linking to

Saturday Critter 

Hitaita haviksia

English text is the bottom of finnish text.

Eilen kävin Viikissä. Siellä palokärki oli ainoa uusi havis tälle vuodelle.

Punatulkku naaras. The Bullfinch female.

Talvehtivat linnut olivat keväthommissaan. Talitiainen puhdisti jonkun toisen kolopesijän koloa omaksi pesäkseen. Ahkerasti tintti pudotteli sieltä ulos moskaa.

Yesterday I was in the Nature reserve area of Viikki, in Helsinki. I saw a Black woodpecker and it was there the only new bird for my year list.  Other birds was an typical wintering birds and the others I have seen before in this year. One Great Tit cleaned an old big nest hole.

Lämmin sää ja linnut

Lähes joka päivä on satanut vettä. Pakkasta ja lunta ei ole. Vesisadepäivät ovat pimeitä. Lumettomuus ja lämpö ovat saaneet lintuja jäämään tänne. Metsässä löytyy yhä eläviä hyönteisiä ja hiekkateillä möngertää kastematoja.

Lähistöllä tikliparvi on kasvanut. Nyt parvessa on noin 30 tikliä. Ne pyrähtelevät kasvikorsilta lentoon ja jakautuvat hetkeksi kahdeksi parveksi. Jonkin ajan kuluttua ne jälleen palautuvat yhdeksi parveksi.

Eräällä lähistön ruokintapaikalla on yhä kaksi puukiipijää.  Ne ovat jääneet tänne talvehtimaan – kaikki puukiipijäthän eivät muuta talveksi etelään. Ja, eilen illalla näin ja kuulin parvekkeelta, kun 14 laulujoutsenta lensi matalalla osittaisessa aurassa kerrostalojemme päältä. Eilen olikin hyvä muuttosää, sillä silloin ei satanut. 

Punatulkut (Pyrrhula pyrrhula) kuvasin eilen. Punatulkun levinneisyyskartta: Birdlife International

It is raining water almost every day. There is not snow. November was exceptionally warm in Finland. Warm weather continues in December here in a southern part of Finland.

 In the forest are still insects and worms. The birds have food! Many birds have stayed here. 

Yesterday was clear day, so I took a camera with me, when I went out. I took these photos of Eurasian Bullfinch. 

Distribution map of Eurasian bullfinch: Birdlife International

On ollut taukoa lintuilussa

Mallan sairastumisen ja kipeytymisen tähden en ole päälle viikkoon lintuillut.

Viime viikolla oli lintukurssiin liittyvä linturetki. Se oli juuri sinä päivänä, jolloin oli todella kylmä ja satoi koko päivän vettä ja räntääkin (pohjoisemmassa satoi lunta). Menin retkelle mukaan, ja Pirkko oli Mallan kanssa.

Olisiko edes puolta kurssilaisista tullut paikalle, koska sää oli niin hirveä. Me kyyhöttelimme noin puolitoista tuntia Viikin peltojen läheisyydessä, muutamassa paikassa, sadetta pidätelleen ja katsellen peltojen lintuja. Sitten päätimme luovuttaa ja siirtää retkeä toiseen ajankohtaan. Ihmeen paljon lintuja kuitenkin oli kiikarein ja kaukoputkella näkyvissä. Minäkin sain nähdä tälle vuodelle itselleni 8 uutta lajia.

Havaintoja tälle vuodelle on kertynyt vasta 79.

Laskeskelin, että kiikareilla ja omilla vakio havaintopaikoilla tulen saamaan noin 95 lajia. Pidemmälle pääsy edellyttää sekä bongausreissuja että muita reissuja toisiin maisemiin. Ja, toisaalta, tutuilla paikoillakin näen lajeja enemmän, jos jossakin välissä tulee tilaisuus nähdä joitakin lintuja muiden harrastajien kaukoputkilla.

Pidemmällä olevat harrastajathan näkevät päivittäin sen 95 lajia, jos vain laskevat päivittäiset lajit. Ylipäänsä, jotta etenisi tässä harrastuksessa, olisi luettava ja katseltava enemmän lintukirjoja. Olisi opeteltava kuvista enemmän, jotta sitten luonnossa osaisi tunnistaa, eikä linnut jäisi tunnistamatta.

Vaikka en reiluun viikkoon ole lintuillut, olen kuitenkin ikkunoista ja pihalla jotain lintuja nähnyt. Kuvat on otettu 24.4. – 4.5. välisellä ajalla – ja jotkut kuvat kuvasin ikkunan lävitse.

P.S

Malla on virkeä mieleltään. Ruokahalua sillä ei juuri ole. Muutoinkin käyttäytymisestä näkee, että se ei ole terve vielä. Olen kuitenkin nyt toiveikas sen parantumisen suhteen. Torstaina mennään eläinlääkäriin ja tikit poistetaan.

My dog, Malla, has been sick. That why I have not birding for a week. This year, so far, I have seen only 79 birdspecies. I think, that I can easily get about 95 species. In order to get more, I have to go some other places or I would have to watch birds through a spotting scope. I don’t have a spotting scope...  Well, I also have to read more birdbooks, so I learn more.

Photos I shot in the yard (24.4. – 4.5). Some photos I shot through the window.

Anu

Linnut ovat lentäneet

Muutamia viikkoja sitten vielä rastaat pitivät ääntänsä. Ja, toissa viikolla, vielä keskiviikkona, hanhet lentelivät Helsingin yllä. Silloin näin suuren parven: varmasti toista tuhatta hanhea lensi kodin ylitse. Kunnes, seuraavana päivänä taivas hiljeni: hanhet olivat lähteneet. Niille oli saapunut sopiva tuuli, ja sopiva pouta. Ne olivat päättäneet: nyt ylitämme meren, nyt lähdemme toiseen kotiimme.

Linnut ovat lentäneet. Ne ovat lähteneet kauas, meren ylitykseen ja mantereittenkin ylitykseen. Jotkut lajit lentävät jopa Afrikan kaukaisiin maihin. Pienen pienet linnut. Miten ne jaksavatkaan lentää niin kauas, niin pitkään… Asuvat lämpimissä maissa, vaikkapa Afrikan maassa. Näkevät siellä uskomatonta luontoa ja erilaista auringon valoa. Lepäävät ja syövät. Katselevat maisemia, miettivät maiseman kauneutta… Kunnes, jo vajaan puolen vuoden kuluttua ne muistavat pohjoisen metsät ja pohjoisen kevään hennon vihreyden. Muistavat pohjoisen tuhannet järvet, ja luonnon kauneuden…

Ja, silloin ne lähtevät taas lentoon. Pitkän matkan lentoon. Saapuakseen tänne.

Näin 7.10 elämäni ensimmäisen sinirinnan - Lahdessa Kotiniemen siirtolapuutarhalla. Se oli muuttomatkalla Lapista Etelään. Kaunis lintu, sinirinta, Lapin satakieli.

Talvehtimaan jääneet mustarastaat ja punatulkut pörräävät pihapiirissä:

Aivan kuin tämä punatulkku katselisi kaltereiden takaa elämää… Tai, sitten, aivan kuin se olisi hieman liian pönäkkä lentääkseen aitaverkon lävitse ja olisi jäänyt siihen kiinni:

Ei se ollut vangittu, eikä kiinni jäänyt. Se vain istuksi pitkään paikallaan siinä aidan rakosessa. Oli kova tuuli - ehkei lentäminen oikein huvittanut.

Syksyilloin taivaalla valtavia, huikeita maalauksia:

Syyslintuilua

Olen lintuillut.

Viime viikonloppuna Lahdessa linnut pitivät aamupäivisin ääntä. Rastaat lentelivät. Eräs lensi ikkunaan ja siitä törmäyksestä se oli lähes 20 minuuttia paikoillaan kukkapenkissä:

Lauantai aamupäivänä rastaita ei enää niin näkynyt, eikä kuulunut. Myös punarinnan merkkitiksutus oli kadonnut. Niiden sijaan näkyville tulivat punatulkut, joiden ääntä oli pitkin kesää metsästä kuulunut:

Iloinen asia oli viherpeippojen (Carduelis chloris/ European Greenfinch, eng.) saapuminen näkyville. Niitä oli toista kymmentä. Viherpeipot ovat olleet Suomessa erittäin runsaslukuisia kunnes muutamia vuosia sitten niiden kanta alkoi romahtaa. Ne saivat ruokintapaikoilta jonkin alkueläimen aiheuttaman sairauden, joka sai niiden kurkut turpoamaan niin, etteivät ne enää kyenneet nielemään ruokaa. Niiden kanta on romahtanut ainakin 60 prosenttia. Kyseinen sairaus yleistyi Brittein saarilla vuonna 2005. Epidemia levisi ainakin Ruotsiin ja Suomeen sangen pian. Parina viime vuonna ei ruusupensaissa olekaan paljon viherpeippoja näkynyt. Siksipä voi vain iloita, kun niitä nyt taas havaitsee ruusunmarjoja syömässä:

Välillä viikonloppuna aamupäivisin kuului sellaisia lintujen ääniä, joita alueella ei normaalisti kuulu. Ne ehkä olivat etelänmuuttomatkalaisia, jotka olivat pysähtyneet lepäämään ja syömään. Palokärjet liikkuivat isoäänisesti, kuten niillä on tapana ilmaista saapumisensa. Yhtäkkiä näin ja kuulin myös yhtä yksittäistä tikkaa, joka kummastutti. Alueen tikat liikkuvat yleensä pareittain, ja talvella ryhmissäkin. Nyt paikalle, kuusen latvaan, lensi tikka ihan yksikseen. Sen päälakikin oli mielestäni kovin pyöreä ollakseen käpytikka.  Sain siitä pari kuvaa, mutta ne ovat niin kaukaa otettuja, joten en tiedä voiko sitä niistä käpytikaksi varmistaa. Alemmassa kuvassa, todellakin lentää kyseinen tikka, eikä mikään hyönteinen:

Näin myös Kiiliäisvuorella komean tikan:

Kotiniemen siirtolapuutarhalla on koko kesän haukka saalistanut pikkulintuja, joita siellä on runsain mitoin. Vielä syyskuun loppupuolella näin kun varis ajoi haukkaa takaa kyseisellä alueella:

Helsingissä mustarastaat ovat tulleet pihamaalle. Ja, hanhet lentävät Helsingin yllä: