Miljoona linnunpönttöä

Englsih text is the bottom of Finnish text

Kovin paljon ei ole ollut liikkeellä tietoa, että Yle järjestää Miljoona linnunpönttöä –kampanjan. Eikä paljon liikkunut tietoa siitäkään, että Lahdessa järjestetään tänään kampanjan aloitus. Itse sain tietää asioista eilen. No, onneksi tämä perjantai oli minulle muista syistä Lahti-päivä, joten ehdin käväistä myös Miljoona linnunpönttöä -kampanjan avaustilaisuudessa tutustumassa tähän projektiin!

Kampanjan tavoitteena on saada ripustettua puihin miljoona linnunpönttöä kesäkuuhun 2017 mennessä. Kampanjan aikana myös reksiteröidään linnunpönttöjä, jolloin syntyy kuntakohtainen linnunpönttökartta. Kyseinen pönttörekisteri on ainoalaatuinen koko maailmassa.

Avaustilaisuudessa puhunut Tiina Klemettilä kertoi, että kampanjan nettisivulle avataan rekisteri, johon jokainen voi ilmoittaa ylläpitämiensä linnunpönttöjen määrän ja paikkakunnan, missä pöntöt ovat. Jo ennen kampanjaa ripustetut pöntöt voi myös ilmoittaa rekisteriin. Tiina Klemettilä tuottaa Ylellä tämän kampanjan, ja täytyy sanoa, että huikean mahtava projekti hänellä!

Juontaja Minna Pyykkö (vas.) haastatteli Ylen tuottajaa, Tiina Klemettilää. In right side, Tiina Klemettilä, the producer (Yle).

Mikäli suomalaiset saavat ripustettua miljoona linnunpönttöä, se myös merkitsee kymmeniä miljoonia linnun poikasia! Aivan upea juttu ja tavoite! Suoraan sanottuna, todella kunnianhimoinen tavoite!

Lamk:n opiskelijoiden pönttömuotoilua. Nest boxes made by the students of the Lahti University of Applied Sience.

Lamk:n opiskelijoiden pönttöjä. Nest boxes made by the students of the Lahti University of Applied Science.

Kampanjassa on mukana lukuisia tahoja, kuten esimerkiksi Birdlife Suomi, WWF Suomi, Luomus, Metsähallitus, Suomen Latu ja Suomen Partiolaiset. Lisäksi mukana on Tasavallan presidentti puolisonsa kanssa.

Suomi on metsäisä maa, mutta kuitenkin kolopesijöillä on pula paikoista minne pesiä. Kampanjan sivulla kerrotaan, että erityisesti isot lajit, kuten pöllöt, isokoskelot ja telkät tarvitsevat pönttöjä.

Urpo Koponen (vasemmalla) on tehnyt ja ripustanut tuhansia linnunpönttöjä. Urpo Koponen (left) has built thousands of nest boxes.

Aiemmin pikkulinnut ovat pesineet tikkojen tekemiin koloihin, mutta nyt näitä tikkojen kolopuita on vähän, koska tikkojen kolopuut poistetaan niin nopeasti hakkuissa. Kampanjan sivustolla kerrotaan, että edellä mainittu näkyy kolopesijöiden määrissä.

Heikki Kolunen, Päijät-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen perustaja. Heikki Kolunen, well-known birder in Finland.

Uudessa uhanalaisuus luokituksessa esimerkiksi myös hömötiainen ja töyhtötiainen on luokiteltu uhanalaisiksi. Nämä linnut tarvitsevat pönttöjä, jotta niiden kannat saataisiin jälleen nousemaan!

Lapsille oli valmiiksi sahatut laudat. Upeita lasten piirustuksia näyttelynä.There were ready cut boards for the childrens.

Kampanja siis avattiin tänään Lahden torilla. Avauspuheen piti kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. The Opening speech by the Mayor of Lahti, Jyrki Myllyvirta.

Kaupunginjohtaja Myllyvirta haastoi puheessaan Kotkan kaupungin mukaan näihin linnunpönttö -talkoisiin. (Pakko nyt kuitenkin mainita: Lahti ei ole mielestäni kovin vihreä kaupunki, eikä lintuystävällinen. Siitä on osoituksena erityisesti Kytölänmäki II -kaavoitus, jota on vastustanut useampikin taho ko. alueen linnuston tähden. Kyseinen kaavoitus tulee kaventamaan ja tuhoamaan linnuilta upean pesimäympäristön.) Puhuessaan kaupunginjohtaja lupasi toimia sen eteen, että linnunpönttöjä saisi tulevaisuudessa ripustaa Lahden kaupungin puistoihin. Tapahtuman juontaja Tapani Ripatti kertoi, että Helsingin kaupunki juuri myönsi kyseisen luvan Helsingissä. 

Tämä on todella kunnianhimoinen ja mielenkiintoinen kampanja! Toivottavasti miljoonan pöntön tavoite onnistuu! On se vaan huikea määrä!

Pönttöjen rakennusta. The nest box builders.

Finnish Broadcasting Company, Yle, organize the campaign called Miljoona linnunpönttöä - in English it is “One million nest box”. The aiming of this campaign is put one million nest box to forest all over the Finland during 1.3. 2016 – 31.5. 2017.  Everybody who have nest box, can register own nest box. It means that there will be a register for million nest boxes. It would be  unique register in the whole world!  And it is also unique if people really will build one million nest box during one year!

There is many different kind of organizations and societies which take part in this campaign. For example Birdlife Finland, WWF Finland, Finnish Museum of Natural History, The outdoor association of Finland and Finnish Scout will take part in this campaign. In this campaign thousands of volunteers will build nest boxes and the other volunteers will hang nest boxes to the forests. Also the President of the Republic of Finland, Sauli Niinistö, and his lovely wife, Jenny Haukio, take part of this fantastic campaign.

If this campaign will succeed, there will be in all over the Finland one million new nest boxes and it means tens of millions of new birds! It is an awesome!

There are very much forests in Finland, but despite of that, there are a lack of nesting trees for the birds that builds their nests into a hole of tree. The lack of nests due to the loggings: old trees where are for example old holes of woodpeckers will be logging very soon, so the other birds don’t have this kind of holes enough any more. That’s why we have to build nest boxes to the birds!

The grad opening of One million nest box –campaign was today in Lahti (Lahti is a city about 100 km to the north from Helsinki). I took these photos in there.

Orava ja linnut

Oravat ovat suloisen ja söpön näköisiä.

Rock on! Ilmakitaran soitantaa, Playing air guitar.

Lintuharrastuksen myötä oravista pitäminen on minulla vähentynyt, tai loppunut. Keväisin ja alkukesällä, kun linnuilla on pesissään munia, oravat ryöväävät munia niitä syödäkseen. Niin näppäriä oravat ovat, että ovat oppineet irrottamaan linnunpöntöistä kannet/katot, jotta pääsevät esteettömästi munia noukkimaan. Kansia on täytynyt teippailla kiinni, jotta pesinnät onnistuisivat ilman oravia. Sama juttu tietenkin lintujen talviruokintapaikoilla: oravat osaavat irrottaa ruokinta-automaatin kannen, ja sitä kautta rohmuavat linnuille tarkoitetut ruoat.

Eräänä talvena orava isonsi ruokinta-automaatista siemenaukon, vaikka ruokinta-automaatti oli kovaa ja paksua muovia. Tänä syksynä tuttavat kertoivat oravan tekevän kiusaa heidän puutarhassaan. Kun he laittoivat kukkasipuleita maahan, pian orava kävi kaivamassa ne pois, itselleen.

Keväällä eräs tuttava kertoi surullisen uutisen linnunpöntöstään. Ensin tiaiset olivat alkaneet siellä pesiä. Pesintä oli täydessä vauhdissa ja tiaiset ahkeria. Yhtäkkiä kuitenkin tiaiset olivat kadonneet. Ne eivät enää lennelleet pönttöön, vaan pöntön elämä hiljeni. Silloin tällöin kirjosieppo oli käynyt kurkkaamassa pönttöön, mutta sekään ei mennyt pöntön sisälle. Pönttöön ei mennyt tiaisia, eikä muitakaan lintuja. Kun oli kulunut viikko, vai kaksiko – en muista enää tarkasti, tuttava päätti katsoa, mitä pöntössä on, kun tiaiset sen hylkäsivät.

Pöntöstä löytyi kuusi munaa ja pala oravan nahkaa.

Mitä oli tapahtunut? Yksi alueen rohmuoravista oli ilmeisesti pyrkinyt pönttöön munavarkaisiin. Ilmeisesti tiaisemo/emot oli taistellut raivoisasti oravaa vastaan ja nokittuaan oravaa, oravalta oli irronnut pala nahkaakin. Oliko toinen emoista kuollut taistellessaan oravan kanssa? Miksi tiaiset hylkäsivät pesänsä? Jos toinen emo kuolee, niin hylkääkö toinen emo pesän? Näin on täytynyt käydä, että toinen emo on menehtynyt ja toinen on jättänyt pesinnän – tai, ovathan molemmatkin tintit saattaneet kuolla taistelussaan oravaa vastaan.

Tai, voihan olla mahdollista sekin, että tiaisemot selvisivät hengissä, mutta ne vaan päättivät hylätä pöntön, koska orava päivysti jatkuvasti sen liepeillä ja katolla. Ehkä, tiaisten mielestä, pönttö oli sillä kertaa liian turvaton paikka pesinnälle, kun orava oli alati lähistöllä. Tai, ehkä kuitenkin toinen emoista kuoli ja toinen jätti pesinnän… En tiedä.

Oravat ovat ihmisen mielestä söpön näköisiä, mutta lintujen kannalta ne ovat vaarallisia lintujen pesimäaikana. En pidä oravista.

The squirrel looks so cute. But they eat bird eggs. In the last spring one of my friend told me that squirrels attempted took great tits eggs from the nestbox. After that great tits rejected their nestbox. From the nestbox found 6 eggs and small piece of squirrels skin. Great tits have defended their nest, because there found piece of squirrel skin. I dont know if great tits lost their lives in that struggle with squirrel. In any case, grat tits never came back to their nestbox. From the view of birds, in nesting time squirrel is enemy and not cute at all.

Puutarhan lintuja

Tillikujan asukit

Metsän asukit, pajulinnut, käyvät puutarhassa syömässä

Pikkuvarpusten, varpusten ja tiaisten asuntoalue

Hyönteissyöjien poikaset kuolevat

Kun aamulla olin paluumatkalla lintuilemasta, eräs tuttava huikkasi pihaltaan minua luokseen. Pihalla oli surkea näky.

Kirjosieppo oli pesinyt pihalla pöntössä. Sitten siepot olivat kadonneet pöntöltä ja pönttöelämä oli hiljentynyt. Tänään aamulla tuttavani otti pöntön alas ja avasi sen.

Kirjosiepon poikaset olivat kuolleina pesässä.

Tämän aamun Etelä-Suomen Sanomissa oli Heini Kuuselan tekemä juttu: ”Pikkulintujen poikueet pulassa”. Jutussa PHLY:n varapuheenjohtaja, kirjosieppojen rengastaja, Ohto Oksanen kertoo:

-Tänä kesänä on tullut vastaan vain yksi sellainen pönttö, jossa ei ole ollut yhtään kuollutta kirjosiepon poikasta.

Kirjosiepot kuten muutkin hyönteissyöjät menettävät poikasiaan, koska hyönteisiä tänä kesänä on niin vähän. Poikasille ei riitä ravintoa.

Kun pöntössä on kuolleita poikasia, pönttö tulee puhdistaa. On todennäköistä, että joku lintu tulee vielä tämän kesän aikana pesimään kyseiseen pönttöön, sillä useat linnut, kuten esimerkiksi talitiaiset, saattavat tehdä useita poikueita kesässä.

Kuvat saa isommaksi klikkaamalla kuvaa.

Kevätmuutosta ja muusta

Onpa ollut erikoinen lintuilukevät! Lintuja sai odotella ja odotella. Tuulet kävivät väärästä suunnasta, jotta muuttolinnut palaisivat.

 

Lopulta tuulet kääntyivät! Viime viikonloppuna näin Viikin pelloilla, Helsingissä, ensimmäiset kottaraiset, töyhtöhyypät ja kiurut. Hanhia myös saapui viikonloppuna yhä enemmän. Laulu- ja kyhmyjoutsenia on lennellyt koko ajan kasvavaa lukumäärä vauhtia. Yllä, ja tässä alla, jo 10.4 kuvaamani telkkänaaras (Bucephala clangula/ Common Goldeneye):

 

Klaukkalassa maanantaina sepelkyyhkyjä (Columba palumbus/ Common Wood Pigeon), kiuruja ja kanahaukkahavaintoja runsaasti. Tiistai aamuna, Klaukkalassa, näin ensimmäiset rastasparvet. Rastaat olivat muuttaneet yöllä. (Tänään seurailin kiikareilla Lahdessa sepelkyyhkyn touhua. Kuva otettu aika kaukaa:)

 

Tiistaina Klaukkalasta jatkoin pikkuteitä Lahtea kohden. Pelloilla oli joutsenten lisäksi kurkia. Kun saavuin Lahteen, rastaita en nähnyt enkä kuullut. Mutta, keskiviikkoaamuna räkättirastaat lentelivät jo puusta puuhun pienissä parvissa. Peipot laulavat.

 

 

 

 

Kuvat yläpuolella olevasta mustarastasnaaraasta otin Luukissa tiistaina. Linnun rinnassa näyttäisi olevan jotakin häikkää – kuin siinä olisi vanha haava. Tai, sitten linnun höyhenpeite vain on siitä kohdin sekaisin… Toisekseen rinnassa näyttäisi ikään kuin olevan tumma sepelkuvio. Mutta, mustarastasnaaraaksi oletan kyseisen pesätouhuissa olleen linnun.

Sinitiainen (Parus caeruleus/ Blue Tit) siivosi pönttöä tänään Lahdessa:

 

Keväinen äänimaailman muutos

Viime viikonloppuna ruokintapaikalla Lahdessa koko äänimaailma oli muuttunut. Kun edellisenä viikonloppuna peippojen liverrys oli dominoiva ääni ja sitä edeltävänä viikonloppuna talvehtivien lintujen laulu kuului päällimmäisenä, niin viime viikonloppu oli jotain ihan muuta.

Peippoparvi oli hajaantunut ja paikalle jääneet peipot lauloivat. Mutta, päällimmäisenä kuului punarintojen ihana laulu.

Ja, laulurastaan viritelmät, kun se lauloi taas, kuten edellisinäkin kesinä, melkein mitä tahansa sen mieleen juolahti. Sitä on hauska kuunnella! Räkättirastaat säksättivät ja hernekertut lauloivat. Kyyhkyset olivat tulleet ja huhuilivat kuusikoissa. Lokit lensivät ääntäen ylitse. Tiltaltitkin olivat saapuneet ja veryttelivät äänijänteitään toisiaan kutsuen: tilt talt til tal tal til tal til tal tal til…

Ruokinta on aika lopettaa. Pikkuvarpuset ahmivat kuin tietäen, että tätä herkkua ei kohta enää ole:

Yöllä heräsin jo puoli viiden aikoina ja kuulin ulkoa rastaiden laulun, ja jonkun itselleni oudon laulajan lirutuksen. Hyvä kun maltoin edes uudelleen ummistaa silmäni, kun teki jo mieli mennä ulos… Ja, illalla, juuri ennen hämärän alkamista,  aloittivat  rastaat laulunsa.

Viherpeipot laulelivat isoon ääneen:

Sinitiaiset olivat tehneet pesän yhteen pönttöön.

Ruokintapaikalla huomasin eräällä tiaisella olevan jokin epämuodostuma tai sairaus jalassa. Sen toinen jalka on paksumpi kuin toinen. Paksu jalka on myös kyhmyräinen. Mikähän tuollaista aiheuttaa linnulle, ts. mikä sillä on? (Kuvan saa isommaksi klikkaamalla kuvaa)

Suurennos edellisestä:

Ruokintapaikalla

Pitkästä aikaa pääsin ruokintapaikalle. Tiaiset, närhet, punatulkut, keltasirkut, viherpeipot… Ja, pikkuvarpuset (Passer montanus/eng. Tree Sparrow) ovat siellä olleet ahkerina.

Puhdistimme auringon paisteessa linnunpöntöt. Ja, kun jo teimme lähtöä pois ruokintapaikalta, silloin näimme päivän kohokohdan: harmaapäätikka (Picus canus/eng. Grey-headed Woodpecker) tuli ruokinnalle! Se söi siemenautomaatista ahnaasti jonkun aikaa. Sitten kapusi puun runkoa ylös. Ja, lopulta lensi viereiseen metsään ja piti siellä isoäänistä lauluaan.

Pirkko sai otettua kirkkaaseen vastavaloon muutaman kuvan harmaapäätikasta, kun se kiipesi puunrunkoa:

Harmaapäätikka on juuri se tikka, jota niin usea suomalainen luulee vihertikaksi. Suomessahan ei vihertikkoja ole. Harmaapäätikan puku kuitenkin vihertää kuten vihertikalla ja siksipä ihmiset luulevatkin sitä vihertikaksi. Harmaapäätikkakoiraan otsa on punainen. Ruokintapaikan tikkaa joutui tarkastelemaan auringonpaistetta päin, ja oli vaikea erottaa sen otsan seutua. Vihertikoilla puolestaan on koko päälaki punainen ja niiden mustat viiksijuovat ovat keskeltä punaiset. Harmaapäätikkojen viiksijuovat ovat kokonaan mustat. Pitäisi siis olla helppoa erottaa vihertikka ja harmaapäätikka toisistaan, ja varsinkin Suomessa, missä ei vihertikkoja ole ;)