torstai 18. syyskuuta 2014

Hieman masentunut lintuilija...


Olen viime päivinä lintuillut Viikissä ja Lammassaaren lintutornilla. Jossain määrin kaukoputkettomuus alkaa potuttaa, tässä vaiheessa harrastusta, aika tavalla. Torneilta on mahdotonta tunnistaa kahlaajia ja korkealla tai kaukana lentäviä lintuja pelkillä kiikareilla. Kiikarini, itsessään, ovat kyllä hyvät. Kameran lävitse näen pidemmälle ja tarkemmin kuin kiikareilla, mutta kamerakaan ei ole kaukoputkeen verrattava.

Suurinpiirtein näin näkee kiikareilla kahlaajat. Tunnistappa siinä sitten suosirrit ja kuvovisirri... Pah!
Iloa torneilla ovat tuottaneet muut paikalla olleet harrastajat, joilla on ollut kaukoputket. Heidän ”avullaan” olen saanut tunnistaa lintuja, joita en olisi itsenäisesti kiikarein voinut tunnistaa. Sainpa eliksenkin kuovisirristä, jota sain katsoa kaukoputkella.


Haukkoja on ollut paljon liikkeellä, Useat niistä ovat upeasti saalistelleet ilmassa lentäviä sudenkorentoja. Varpushaukkaa, nuolihaukkaa, kanahaukkaa, hiirihaukkaa, ruskosuohaukkaa – muutamia mainitakseni.

Kameranäkymää suurimillaan kauas katsottuna. Epätarkkaa. Yksityiskohtia ei voi nähdä.
Kaiken kaikkiaan, nyt on aika masentunut olo tästä kaukoputkettomuudesta… Kaukoputkettomuus ei ole valinta, vaan rahakysymys. Ihan huonoa putkea ei kannata ostaa ja paremmat tuntuvat maksavan… Täytyy katsoa, miten lintuilutilanteeni tästä etenee ja miten piristäisin itseäni…


9 kommenttia:

  1. Kaukoputkikaipuu on täälläkin ja vielä kun saisi sellaisen jonka voisi kiinnittää kameraan olisi noista lintutorneista jotakin hyötyä. Ne on hienoja paikkoja mutta kuvaaminen ei ilman apuvälineitä oikein onnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tuula!
      Digiscoping on kyllä mielenkiintoinen juttu. Käsittääkseni minkä kaukoputken kanssa tahansa voi digiscoupata, kun vaan hankkii okulaarin ja kameran väliin sovittimen. Ja, kamera olisi oltava kai pieni pokkari?

      Lintutorneilla alkaa todella turhauttamaan, sillä vuodesta toiseen voin nähdä kiikareilla ja kameralla vain ne samat lajit, jotka olen jo nähnyt, eikä niitäkään niin tarkasti… Jotta harrastus etenisi, olisi oltava paremmat välineet…

      Poista
  2. Minä suunnittelen vasta kiikarien hankintaa... Perässä tullaan ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susanna,
      kiikareidenkin hankinta kannattaa tehdä huolella, jotta ne olisivat juuri omille silmille parhaimmat mahdolliset. Kun on omille silmille hyvät peruskiikarit (esim. 10x42), niin niitä ei tarvitse uusia vuosiin enää :)

      Poista
  3. Tiedän tunteen. Minullakaan ei ole kaukoputkea ja ja niin paljon jää näkemättä.

    VastaaPoista
  4. Ihan sama juttu täällä. Nyt on oman pihan ja lähialueiden linnut nähty ja koettu. Kun linturetkillä on huomannut, miten hyvin näkee toisten ihmisten kaukoputkella, on senkin ostoa tullut harkittua. Mutta pikkuhiljaa ja vähitellen tässä edetään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on vuosikausia katsellut kiikarinkantaman, alkaa tosiaan turhauttamaan, koska haluaisi nähdä enemmän…

      Kuitenkin on kiva edelleen tarkkailla niitä lähipiirin lintujakin. Varsinkin näin syksyisin voi paikalle eksyä jotain muuttomatkalaisiakin… Pientä toivoa vielä…


      Poista

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.