keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Meriharakka - Oystercatcher


Meriharakka (Haematopus ostralegus/Eurasian Oystercatcher) on melko yleinen rannikkoseuduilla. Viime vuosina se on yhä enemmän alkanut levittäytyä myös sisämaahan suurille järville. Suomessa meriharakoita pesii noin 4000 paria.

Nimestään huolimatta meriharakka ei ole sukua harakalle. Suomenkielisen nimensä se lienee saanut isosta äänestään – onhan harakkakin isoääninen lintu. 

LuontoPortissa kerrotaan meriharakan latinankielisen nimen tarkoittavan ”verijalkainen osterinpoimia”. Aikuisella meriharakalla on punaiset jalat. Ravinnokseen meriharakka syö simpukoita, kotiloita, matoja ja hyönteisiä. Englanninkielinen nimi oysterscathers, osterin pyydystäjä, viittaa myös sen ruokavalioon.



Eurasian Oystercatcher is very common in coast of Finland. In resent years it also has been spread out to inlands large lakes. Finnish  breeding population are about 4000 pairs.
 
NatureGate tell, that oystercatchers scientific name means “blood-legged oyster-picker”. Adult oystercatchers legs are dark pink. Latin- and englis names point also to oystercatchers diet: it eat invertebrates like oysters, mussels, earthworms and so on.

Old photo: I take it 4.9. 2012 Helsinki, Vanhankaupunginlahti.

4 kommenttia:

  1. Espoon Tapiolassa näkee usein meriharakoita

    VastaaPoista
  2. Täällä pääkaupunkiseudulla niitä tosiaan näkee. Meriharakat vaikuttavat aika pelottomilta ihmisten suhteen, joten se helpottaa niiden havaitsemista.

    VastaaPoista
  3. this one looks weird but I guess it is not yet adult.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks for your comment.

      It is juvenile: Its back is so brown and its irises are brown too.

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.