Saalistaja

Pikkulinnut ovat hyvin suojattomia, kun puissa ja pensaissa ei ole lehtiä. Ne istua nököttävät paikoillaan ja laulavat isoäänisesti. Ihmisen on niitä helppoa nyt havaita. Mutta, myös niiden saalistajat havaitsevat niitä.

 

Tänä aamuna katselin parvekkeelta, kun pihassa kierteli pieni harmaa kettu. Eilen Viikin ruovikossa hieman suurempi ja punertavampi kettu etsiskeli itselleen saalista ruovikon linnuista. Se mietti ja mietti, uskaltaisiko lähteä kirkasta jäätä pitkin – lopulta päätyi palaamaan ruovikkoon.

 

 

Harmaahaikarat eivät juuri päätänsä kääntäneet lähellä kulkevan ketun suuntaan, vaan istuivat paikoillaan, aamun auringossa, korkealla puiden oksilla.

 

Pikkulinnut keväällä

Kesällä pikkulintuja on vaikea nähdä, kun puissa ja pensaissa on lehtiä. Nyt, sen sijaan, on mitä parhain aika havaita pienimpiä lintusia. Kuten eilen tiltaltteja, joita kesällä ei juuri näe:

 

 

Ja, pakko laittaa tämäkin, sillä kuvassa tiltaltilla näyttäisi ikään kuin olevan korvissaan kuulokkeet:

 

Nyt kannattaa kiikaroida pensaita ja puita.

 

 

 

Töyhtöhyypän värit

Töyhtöhyypät (Vanellus vanellus/Northern Lapwing) muuttavat Suomeen ensimmäisten muuttajien joukossa. Ne ovat talvehtineet Länsi- ja Lounais-Euroopassa.

 

Yleensä töyhtöhyypät näyttävät hyvin mustavalkoisilta. Tänään aamulla, kunnon auringonvalossa, katselin kiikareilla hämmästyneenä ja ihaillen niiden upeita vihreän hohtoisia värejä. Joukossa kimalteli violettiä, ja perä punoitti hehkuen.

 

Aurinko tuo lintujen puvuista värit hienosti esille. Kuinka kaunis töyhtöhyyppä onkaan! Kuvat saa isommaksi klikkaamalla hiirellä jotakin kuvaa.

 

 

Kevätmuutosta ja muusta

Onpa ollut erikoinen lintuilukevät! Lintuja sai odotella ja odotella. Tuulet kävivät väärästä suunnasta, jotta muuttolinnut palaisivat.

 

Lopulta tuulet kääntyivät! Viime viikonloppuna näin Viikin pelloilla, Helsingissä, ensimmäiset kottaraiset, töyhtöhyypät ja kiurut. Hanhia myös saapui viikonloppuna yhä enemmän. Laulu- ja kyhmyjoutsenia on lennellyt koko ajan kasvavaa lukumäärä vauhtia. Yllä, ja tässä alla, jo 10.4 kuvaamani telkkänaaras (Bucephala clangula/ Common Goldeneye):

 

Klaukkalassa maanantaina sepelkyyhkyjä (Columba palumbus/ Common Wood Pigeon), kiuruja ja kanahaukkahavaintoja runsaasti. Tiistai aamuna, Klaukkalassa, näin ensimmäiset rastasparvet. Rastaat olivat muuttaneet yöllä. (Tänään seurailin kiikareilla Lahdessa sepelkyyhkyn touhua. Kuva otettu aika kaukaa:)

 

Tiistaina Klaukkalasta jatkoin pikkuteitä Lahtea kohden. Pelloilla oli joutsenten lisäksi kurkia. Kun saavuin Lahteen, rastaita en nähnyt enkä kuullut. Mutta, keskiviikkoaamuna räkättirastaat lentelivät jo puusta puuhun pienissä parvissa. Peipot laulavat.

 

 

 

 

Kuvat yläpuolella olevasta mustarastasnaaraasta otin Luukissa tiistaina. Linnun rinnassa näyttäisi olevan jotakin häikkää – kuin siinä olisi vanha haava. Tai, sitten linnun höyhenpeite vain on siitä kohdin sekaisin… Toisekseen rinnassa näyttäisi ikään kuin olevan tumma sepelkuvio. Mutta, mustarastasnaaraaksi oletan kyseisen pesätouhuissa olleen linnun.

Sinitiainen (Parus caeruleus/ Blue Tit) siivosi pönttöä tänään Lahdessa:

 

Kanadanhanhi

Kanadanhanhi (Branta canadensis/Canada Goose) on istutettu Suomeen 1960-luvulla. Tosin, käsittääkseni jo 1950-luvulla Hailuodossa havaittiin kanadanhanhi, joka/jotka oli sinne lentäneet Ruotsista.

Nimensä mukaisesti kanadanhanhen luontainen elinpaikka sijoittuu Kanadaan ja USA:n pohjoisosiin.

 

Eurooppaan sitä istutettiin 1600-luvulla. Kanadanhanhi on riistalintu ja Suomen hanhilajeista suurikokoisin.

 

Suomen kanadanhanhet talvehtivat Itämeren eteläosissa, jokunen määrä Baltian rannikoilla ja lisäksi Etelä-Ruotsissa.

 

Kuvien kanadanhanhi on kuvattu Lahden Polttimolla 10.4. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla hiirellä jotakin kuvaa.

 

Joutsenet

Eilen Lahden Polttimolla paritteli kyhmyjoutsen (Cygnus olor/Mute Swan) pariskunta.

 

Se oli näyttävää ja kaunista, kun ne lähestyivät toisiaan, kaksi ylvästä pitkää kaulaa pystyssä, mutta mutkilla.

 

Kuin elävää taideteosta olisi katsellut. Lähentymisten välillä joutsenet olivat hieman toisistaan erillään ja sukivat itseään.

 

 

 

Toinen niistä alkoi pian heiluttaa pyrstöään ylösalas suunnassa, viestitelläkseen toiselle. Sitten ne taas lipuivat vieretysten.

 

Kuvia itse parittelusta en ottanut. Paikalla oli kyllä muita, jotka saivat siitä hetkestä kuvia.