Naakat katolla

Viime viikonloppuna keskellä päivää laiskottelin hetken vuoteessa pötkötellen. Tai, enhän minä laiskotellut, vaan lintuilin aktiivisesti. Nimittäin, siinä pötkötellessäni katselin samalla ikkunasta katoilla oleilevia naakkoja (Corvus monedula/Jackdawn).

Ottamistani kuvista tuli epätarkkoja. Joten leikittelin hieman niillä.

Last weekend, in the middle of the day I had a laze moment. I was resting in the bed and same time I watched jackdaws through the window. I shot photos, but they are not good. So I dealt with the photos a little.

Kyhmyjoutsenet ja Mallan kuntoutuminen

En ole paljon ehtinyt lintuilla, enkä ole käynyt bongaamassakaan, vaikka jotakin bongattavaa olisikin ollut. Ruokintapaikka on melko hiljainen. Sen lähistöllä on tavanomaisten lintujen lisäksi kaksi harmaapäätikkaa ja palokärki – itse en ole nähnyt kumpaakaan, mutta äänet kuulin ihan läheltä.

Eilen kävin tosi pikaisesti Polttimon sulalla. Mitään erityistä ei sielläkään. Kyhmyjoutsenet ovat rengastettuja. Otin muutaman kuvan niistä.

Mallan kuntoutuminen on edennyt kuta kuinkin kuten pitääkin. Yhden kerran kävimme fysioterapeutilla, joka tutki Mallan ja antoi kuntouttamisohjeita. Muutamia yksinkertaisia, mutta tehokkaita, jumppaliikkeitä tehdään Mallan kanssa. Ulkona kävellään ylämäkeä siksakkina kuin serpentiinitietä. Sillä tavoin ylämäkikävelyssä Malla joutuu pakosta laittamaan koko painon leikatulle jalalle.

Mallahan vieläkin karttaa koko painon laittamista leikatulle jalalle. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi sen seisoessa, se sojottaa leikattua jalkaansa sivulle ja/tai taaksepäin, jolloin paino ei ole normaalilla tavalla kyseisellä jalalla. Jumppaharjoitteilla ja serpentiiniylämäkikävelyillä pyritään vahvistamaan Mallan leikattua jalkaa, jotta se alkaisi käyttää sitä normaalisti.

Kävely Mallan kanssa tehdään hitaasti. Hitaalla kävelyllä se laittaa painoa leikatulle jalalle. Jos Mallan antaa mennä nopeaan (mitä se tahtoisi), niin silloin se enemmänkin etenee kolmella jalalla, eli se ei laita täydellä painoa neljännelle jalalleen. Kävelyn määrää olemme saaneet lisätä 5 minuuttia per viikko. Nyt alkaa 30 minuutin kävelylenkit. Näitä 30 minuutin kävelyjä Malla voi tehdä vaikka neljä kertaa päivässä, kunhan vaan lenkkien välillä on useampi tunti lepoaikaa.

Kipulääkkeitä Malla ei ole saanut muutamaan viikkoon. Viime viikolla kuitenkin oli yksi päivä, että annoin sille kerran kipulääkettä. Sinä päivänä Malla nilkutti usein. Siitä tiesin, että sillä sattuu polveen. Kipulääke auttoi: nilkutus loppui. Kävelylenkkien jälkeen olen muutenkin usein pitänyt sillä kylmäpussia polven päällä. Se auttaa, jos on kipuja.

Leluja Mallalle ei ole vieläkään voinut antaa, koska se hyppisi niiden kanssa. Hyppiminen ei ole vielä sille hyväksi, sillä hyppiessään se voi astua leikatulla jalalla siten, että se vioittuu uudelleen. Vielä se ei kestä hyppimistä.

Menemme myöhemmin vielä kerran fysioterapeutille, joka tarkastaa Mallan kuntoutumisen edistymisen. Fysioterapeutti antaa sitten taas jatkoneuvoja, miten edetään. Jos kaikki menee hyvin, niin kesällä Malla taas pääsee metsiin retkelle. Olenkin luvannut sille, että kesällä se saa juosta metsissä ja nuotioilla se tulee saamaan paistettua makkaraa. Luulen Mallan ymmärtäneen asian.

Kuvat kuvattiin eilen sunnuntaina.

I have not had much time to watching birds. The feeding place is pretty quiet. Nearby is two Grey-headed Woodpecker and one Black Woodpecker. I have not yet seem them, but I have heard them.

Yesterday I shot some photos of Mute Swans. They are ringed birds.

My dog Malla has recover very well after the surgery. The physiotherapist gave instructions how we can practise Mallas leg. If all goes well, Malla may run agine next summer.

Sinisorsien joukossa

Kävin sunnuntaina Lahdessa pikaisesti katsomassa Polttimon sulan lintuja.

Sinisorsien (Anas platyrhynchos/Mallard) joukossa erottui jälleen yksi väriviallinen yksilö.

Niistähän olen kirjoittanut aiemmin postauksessa Oudot sorsalinnut.

I went on Sunday watching the birds in Lahti. Among Mallards was agine one interestin individual.

Välimeren keittiö

Englis summary is bottom of the text

Viime syksynä heräsin tietoisuuteen, että pikkulintuja pyydystetään ruoaksi Euroopassa. Suomessakin jotkut pyydystävät räkättirastaita. Todennäköisesti olen tiennyt asian aiemminkin, mutta syksyllä se iski tajunnan lävitse tietoisuuteen. Tringa-verkossa oli sähköposti, jossa kerrottiin mielenkiintoisesta dokkarista. Etsin ja luin tietoja kyseisestä dokkarista ja sen tekijöistä.

Helsingissä Docpoint-festivaalilla esitetään dokkari nimeltä Emptying the skies. Ohjaajana ovat Douglas ja Roger Kass. Elokuvassa kirjailija ja lintuharrastaja Jonathan Franzen on Committee Against Bird Slaughter aktivistien kanssa Kyproksella tuhoamassa pikkulintujen pyydyksiä. Ihmiset pyydystävät siellä pikkulintuja muun muassa sivelemällä puiden oksiin liimaa, johon linnut tarttuvat kiinni. Kyseessä siis on erittäin julma ja kiduttava pyydystyskeino.

Pyydystettävät pikkulinnut ovat enimmäkseen muuttolintuja. Kyseisten pienten muuttolintujen pyydystäminen on kiellettyä EU-alueella, mutta niitä pyydystetään siitä huolimatta, koska valvontaa ei ole. Peltosirkut, punarinnat (!!!!) ja monet muut pikkulinnut ovat Välimeren keittiön perinneruokaa. -Voi olla, että dokkari on minulle liian raju – siis ihan aikuisen oikeasti…

Elokuvan esittely, esittämisajankohdat ja traileri Docpointin sivulla: Docpoint: Emptying the skies

Jonathan Franzenin vuosien takainen kirjoitus The New Yorkkerissa: The NewYorker: Emptying the skies

The Helsinki Documentary Film Festival will show Douglas and Roger Kass’s film Emptying the skies. Hundres of songbirds die in traps set by poachers. In film bestselling author and birdwatcher Jonathan Franzen joins a group of activist of Committee Against Bird Slaughter. They try to destroy bird traps in Cyprus.

The Helsinki Documentary Film Festival: Emptying the skies

Jonathan Franzen in The New Yorker

Telkkä 2015

Luonnontieteellisen keskusmuseon nettisivulla kerrotaan Euroopan laajuisesta Telkkä-projektista, joka on käynnissä nyt tammikuun ajan. Projektiin voi osallistua jokainen digikameran kanssa luonnossa liikkuva.

Ilmastonmuutoksen myötä vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet. Esimerkiksi Suomessa talvehtii nykyään enemmän vesilintuja ja puolestaan talvehtijoiden määrät ovat laskeneet Länsi- ja Keski-Euroopassa.

Tutkimuksen tekijät selvittävät talvehtijoiden ikä- ja sukupuolijakaumia, sillä kyseiset tiedot selkeyttävät miten ilmastonmuutos vaikuttaa lajien kantoihin ja kannan rakenteeseen.

Tutkijat toivovat lintuharrastajien valokuvaavan telkkäparvia tammikuun aikana. Telkän siivistä voidaan määritellä niiden sukupuoli ja ikä. Kuvaajan itse ei tarvitse kyseisiä määritelmiä tehdä. Kuvat lähetetään Luomukseen ja tutkijat tekevät valokuvista tarkat määritelmät.

Tutkimuksesta tietoa ja neuvoja osallistumiseen Luomuksen sivulta: Telkkä 2015

Luulenpa, etten itse ehdi tammikuun aikana lintuilla vesistöjen äärellä, mutta jos ehtisin, niin tähän tutkimukseen olisi kiva osallistua telkkiä nähdessään.

The Goldeneye-project in Europe during January 2015:The Goldeneye-project

Sorsat talvella

Pullasorsia

Toissapäivänä näin Heinolassa paljon sinisorsia (Anas platyrhynchos/Mallard).

Sorsien joukossa oli jälleen mielenkiintoisia väriviallisia yksilöitä. Väriviallisista sorsista olen aiemmin kirjoittanut postauksissa Oudot sorsalinnut.

Kaikkein mielenkiintoisin toissapäivän edellä mainituista sorsista oli tämä alla olevassa kuvassa:

Ehkäpä se on saanut leipä- ja pullapaloja poikasena ollessaan, kun sen kehitys ei ole ollut normaali. Tai, sitten se on leukistinen - muista syistä.

Tänään oli kunnon pakkasaamu. Kuvasin kuun haloa. En kuitenkaan postaa niitä tähän, ettei kenenkään näyttö pala puhki. Sen sijaan kuva pakkasilmasta:

Ja, Lovemoon:

Just a little bit love...

The day before yesterday, I saw a lot of mallards in Heinola. Among the mallards were intresting individuals: there is white colors in their feather. Perhaps it's got bread and bun pieces while it was a young bird.  The wrong diet during its childhood causes changes in its feathers.

Today morning was freezing cold. The lights were beautiful in the cold air.

Bongausreissu

Jotkut linnut vain antavat odotuttaa itseään, ja joistakin linnuista tulee minulle lintujokaeinäyttäydy. Luulenpa, että pikku-uikusta on kehkeytymässä minulle lintujokaeinäyttäydy.

Marraskuussa yritin bongata kyseistä lintua, mutta en onnistunut. Yritin jälleen eilen käydä bongaamassa sitä, mutta ei onnistunut nytkään. En nähnyt pikku-uikkua. Alueella oli muitakin saman linnun etsijöitä, mutta kukaan ei sitä löytänyt.

Sain kuitenkin eilen taas tälle vuodelle uusia havaintoja: käpytikka, korppi, tilhi, telkkä ja laulujoutsen (Cygnus cygnus/Whooper Swan).

Näin myös mielenkiintoisia väriviallisia sinisorsia – sekä kävin kivan keskustelun toisen lintuharrastajan kanssa.

Kaiken kaikkiaan lintuilupäivä oli ihan hyvä.

The Little Grebe is a rare bird in Finland. It does not breed in Finland (In Finland population estimated at fewer than 25 pairs.) Sometimes little grebes strays here.

In November, one of the Little Grebe was in Lahti. I failed to see it.

One of the Little Grebe has been for weeks in Heinola. I tried yesterday to see it. I failed to detect it.

Yesterday, however, I saw new birds for this year: Bohemian waxwing, Raven, Great Spotted Woodpecker,  Whooper Swan and common Goldeneye.