perjantai 29. toukokuuta 2015

Ja, toisenlainen retki ...




Nokikanat ovat temperamenttisia lintuja. Niillä on vähän väliä jokin tilanne päällä.


Eilen menin innoissani Tringan järjestämälle yölaulaja-retkelle. Yleensä Tringan retket ovat viikonloppuisin, enkä siksi koskaan pääse niihin mukaan. Tämä nyt järjestettiin viikolla. Odotustani lisäsi se, että retkellä käveltäisiin Lammassaareen. Parhaimmillaan saisin siis tietooni, mitä olivat ne pitkospuiden varrella liikkuvat minulle oudot pari laulajaa, joista kirjoitin jokin aikaa sitten.


Retken lähtöpaikalle saapui noin 59 muutakin yhtä innostunutta ihmistä. Periaatteessa oppaita oli kaksi. Siitä huolimatta retki toteutettiin siten, että 60 ihmistä tallusti jonossa pitkospuilla. Oli siis mahdotonta kuulla jonon alkupäässä olevaa retkiopasta. Yhtälailla lintujakin oli hieman vaikea kuulla. Päästyämme Lammassaareen, käännyin takaisinpäin, koska tällä toteutustavalla en saanut retkestä irti. Muutama muutakin ihmistä teki saman ratkaisun. 

Upeaa, että niin paljon oli retkeläisiä! Lähtöpaikalla juttelin noin neljän kanssa, jotka kaikki kertoivat samaa: eivät pääse viikonloppuisin Tringan retkille. Toivottavasti Tringa jatkossakin järjestäisi viikolla retkiä, ja suuren porukan kanssa kierrättäisi kahdella oppaalla, hieman eri reittejä, kahta ryhmää. Sillä tavoin jokainen paikalla olija saisi retkestä irti.


No, nyt jäi vielä tunnistamatta ne minulle muutamat oudot laulajat. Toisaalta, olen kuunnellut netistä tiettyjen, sillä alueella liikkuvien lintujen laulua, joten voi olla, että tunnistan kyseiset laulajat vielä itsenäisesti. Parasta eilisessä retkessä oli ruisrääkkä, joka lauloi alle 10 metrin päässä pitkospuilta, joilla kävelimme. Se oli upeaa! Ruisrääkkää vaan ei voi nähdä, koska se on pieni ja kasvillisuuden seassa maassa.

Kuvat otin 26.5. Viikissä.


Coots are very temperamental birds. They continuously quarrel with each other.

Yesterday evening I was in bird tour organized by Tringa (Bird society of Helsinki). There was about 60 participants. We walked as one group and it was difficult to hear what the tour leader told about the birds. On the other hand, it was also difficult to heard birds singing. The group was too big. It would have been better to walk in two different groups.

The best of yesterday’s tour was the song by Corncrake. It was very near. We didn’t see it, but we heard it.
The photos I took 26.5. in Viikki.

Anu

4 kommenttia:

  1. On todella ilahdutttavaa, että linnut kiinnostavat. Mutta tosiaan liian suuri määrä tuollaiselle retkelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on hienoa, kun linnut kiinnostavat! Tavallaan ihmisten määräkin retkelle oli ihan jees, mutta oppaita olisi saanut olla enemmän.

      Anu

      Poista
  2. Tutun perhospolun varrella pesii joka kesä ruisrääkkä, jota en ole nähnyt kertaakaan. Ihanaa että ihmiset kiinnostuvat linnuista ja luonnosta. Ehkä tämä huomataan opastuspuolella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole koskaan nähnyt ruisrääkkää. Sen äänen kuuleminen niin läheltä, kuin sen tuolla retkellä kuulin, oli jo itsessään kiva elämys.
      Anu

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.