Heikentyvä näkö ja lintuharrastus

Eilen menin piipahtamaan Viikkiin hieman hätäisesti. Edes kiikarit eivät olleet mukana. Kamera oli. Lintutornille en uskonut meneväni, mutta käväisin kuitenkin. Tornilla kuulin kolmelta ihmiseltä, että eräs tietty lintu tornin lähellä on valkoviklo. Otin siitä muutamia kuvia, mutta niistä ei tullut hyviä. Kun tornille saapui uusi ihminen kerroin hänelle, että valkoviklo on kuvausetäisyydellä. Hänkin alkoi kuvata kyseistä yksilöä.

Kotona katselin kuvia, ja eipä tuo valkoviklo kylläkään valkoviklo ollut. Näinkin voi käydä. Harmittaa vain, että sokeana sanoin seuraavalle tulijalle ”valkoviklosta”. Hän kertoi olevansa kahlaajien suhteen opiskeleva (sitähän minäkin olen). Olen niin pahoillani annettuani väärää informaatiota.

Ikänäköongelmat haittaavat tätä harrastusta. En kykene enää näkemään kameran lävitse ilman laseja. Eilenkään eivät silmälasit olleet mukana. Yksinkertaisesti: minä en enää näe. Palasin kolmisen vuotta sitten kuvaamisessa perinteiseen kuvaukseen, jotta saisin takaisin kuvauksen fiiliksen. Olen siis katsonut kameran etsimen kautta, enkä ole käyttänyt kameran näyttöä. Olen myös pyrkinyt yhden kuvan otoksiin. Joissakin asetuksissa on otettava sarjalaukauksia, ja toisaalta lentäviä lintuja kuvatessa olen käyttänyt toisinaan sarjalaukausta. Muutoin olen tehnyt perusvalokuvausta: etsimen kautta ja yksi laukaus.

Nyt vain on vaikeaa enää nähdä etsimen kautta. Ja, jos käyttää silmälaseja, niin etsimen kautta katsominen on minulle vaikeaa, ellei mahdotonta. Eilinen kuitenkin opetti ja pakotti minut myöntämään, etten oikeastaan enää näe. Minun on otettava jotkin lasit mukaan. Ja, se taas valitettavasti tarkoittanee sitä, että joudun alkaa käyttää kameran näyttöä kuvatessani. En vain ole tottunut käyttämään laseja lintuja katsellessani ja kuvatessani, enkä kyllä muutoinkaan ole käyttänyt laseja kuin vain lukiessani ja tehdessäni tietokoneella hommia. Jotenkin tämä tilanne tuntuu vaikealta – mutta nyt on pakko opetella lasien käyttäminen… Tosin, kaksiteholasinikaan eivät enää ole optimaaliset: näköni on muuttunut niiden hankkimisen jälkeen… Ehkä näen ”tiimarin” laseilla paremmin kuin kaksitehoillani… Ja, sitten on opeteltava taas kuvaaminen näyttöä käyttäen…

No, lintuihin palatakseni, valkoviklon olen nähnyt Viikissä jo reilun kaksi viikkoa sitten. Tiirat tuottavat minulle aina ongelmia. Lapintiiran ja kalatiiran erottaminen. Olettaisin nokan värin tähden kuvissani olevan lapintiira. En tiedä onko lentokuvissa sama yksilö kuin seisova tiira. Lentokuvissa pyrstö näyttää pitkältä, joten sekin viittaisi lapintiiraan. Viikissä on sekä lapintiiroja että kalatiiroja. Kuvasin eilen.

This long Finnish text handle my new problem. I have a problem with my eyes due to ageing. I can’t see the birds anymore.  I have a bifocals, but hitherto I didn’t have to use them when  I am birding. From now on I have to use eyeglasses. I am afraid that it is difficult to learn take photos using the eyeglasses… I don’t know…

Back to the birds. The Common tern and the Arctic tern looks so same kind, that it is difficult to define them. I think that in these photos are Arctic Stern, because its peak is so red and its tail is long. But I am not sure. I took photos yesterday in the nature reserve area of Viikki. There is in the Viikki both the Common terns and the Arctic terns.

Anu