Hanhimuutto

Hanhet ovat kokoontuneet jo pitkän aikaa. Valkoposkihanhet, kanadanhanhet ja metsähanhet. Odottavat oikeaa tuulta ja säätä lähteäkseen meren ylitse.

 

Katselin 24.9 Viikin pelloilla lepäileviä hanhia. Joukossa oli jokunen töyhtöhyyppäkin.

 

Yhtäkkiä hanhet nousivat ilmaan. Haukka lenteli pellon yllä.

 

 

Pään ylitse kaartelevat hanhet olivat upea ja meluisa näky.

 

Pelloille lensi lisää hanhia meren rannalta.

 

Olen yrittänyt katsella hanhiparvia tarkkaan, jotta havaitsisin, jos joukossa olisi jokin harvinaisempikin hanhi, kuten punakaulahanhi. Mitään erikoista en ole kuitenkaan omatoimisesti havainnut.

Muutama päivä sitten Ylen sivuilla kerrottiin lintujen muutosta: Lintujen muutto kauneimmillaan.

Birdlifen nettisivulla:Kurjet ja hanhet muuttavat

 

P.S

Yleisenä tietona kulkee viesti, että ylihuomenna, maanantai aamulla, Yle1 näyttää lintujen rengastuksesta ohjelmaa. Lintujen rengastus täyttää 100 vuotta ja sen tiimoilta Yle on kuvannut linturengastajia ja haastatellut heitä. Ohjelma on Luonto lähellä –ohjelma, jota voi katsella myös Ylen Areenasta.

Tikkavaellus

Tänä vuonna on tikkavaellus. Olen vuosien varrella kuullut tikkavaelluksista käymilläni lintukursseilla. On kerrottu suuresta ja legendaarisesta käpytikkavaelluksesta vuonna 1962. Tuolloin johonkin majakkasaareen (jonka nimeä en muista) oli lentänyt valtava määrä tikkoja. Ne olivat väsyksissä lentäneet suoraan majakan seinään kiinni. Ihmiset eivät voineet mennä majakasta ulos, koska tikat olisivat kiinnittyneet myös heihin. Vaeltaneet tikat olivat näännyksissä ja olisivat kiinnittyneet mihin tahansa pystysuunnassa olevaan kohteeseen, koska puita ei ollut. Kyse oli tuolloin tuhansista tikoista yhdellä karulla saarella. Normaalisti tikat eivät lähde ylittämään suuria vesialueita, kuten merta tai suuria järviä.

 

Käpytikkahan (Dendrocopos major/Great Spotted Woodpecker) ei ole muuttolintu. Mutta vaeltaja se on. Tikat lähtevät asuinseuduiltaan vaeltamaan, kun pesinnät ovat hyvin onnistuneita eli tikkakanta on runsas. Nuoret tikat tarvitsevat oman alueensa elää. Yhtälailla vaelluksen käynnistymiseen vaikuttaa käpytilanne.

 

Käpytikkojen pääravintona on kuusen ja männyn siemenet. Kuusen huono siemensato vaikuttaa vaelluksen syntymiseen. Nuoret tikat lähtevät suurin joukoin pois asuinseuduiltaan. Ne vaeltavat etsimään parempia paikkoja elää. Paremmat paikat löytyvät sieltä, missä kuusissa on paljon käpyjä.

 

Tänäkin vuonna käpytikat ovat vaeltaneet suurissa, usean sadan yksilön, parvissa. Ne vaeltavat idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Vaeltavia tikkoja on tuhansia.

 

Kuvien käpytikka on paikallinen, jonka kuvasin 8.9. Lahdessa.