Tänä
vuonna on tikkavaellus. Olen vuosien varrella kuullut tikkavaelluksista
käymilläni lintukursseilla. On kerrottu suuresta ja legendaarisesta
käpytikkavaelluksesta vuonna 1962. Tuolloin johonkin majakkasaareen (jonka
nimeä en muista) oli lentänyt valtava määrä tikkoja. Ne olivat väsyksissä
lentäneet suoraan majakan seinään kiinni. Ihmiset eivät voineet mennä majakasta
ulos, koska tikat olisivat kiinnittyneet myös heihin. Vaeltaneet tikat olivat
näännyksissä ja olisivat kiinnittyneet mihin tahansa pystysuunnassa olevaan
kohteeseen, koska puita ei ollut. Kyse oli tuolloin tuhansista tikoista yhdellä
karulla saarella. Normaalisti tikat eivät lähde ylittämään suuria vesialueita,
kuten merta tai suuria järviä.
Käpytikkahan
(Dendrocopos major/Great Spotted Woodpecker) ei ole muuttolintu. Mutta
vaeltaja se on. Tikat lähtevät asuinseuduiltaan vaeltamaan, kun pesinnät ovat
hyvin onnistuneita eli tikkakanta on runsas. Nuoret tikat tarvitsevat oman alueensa elää. Yhtälailla vaelluksen käynnistymiseen
vaikuttaa käpytilanne.
Käpytikkojen
pääravintona on kuusen ja männyn siemenet. Kuusen huono siemensato vaikuttaa
vaelluksen syntymiseen. Nuoret tikat lähtevät suurin joukoin pois
asuinseuduiltaan. Ne vaeltavat etsimään parempia paikkoja elää. Paremmat paikat
löytyvät sieltä, missä kuusissa on paljon käpyjä.
Tänäkin
vuonna käpytikat ovat vaeltaneet suurissa, usean sadan yksilön, parvissa. Ne
vaeltavat idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Vaeltavia tikkoja on tuhansia.
Kuvien
käpytikka on paikallinen, jonka kuvasin 8.9. Lahdessa.
Kiinnostava teksti ja hyvät kuvat.
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaTikkavaellus on kyllä mielenkiintoinen juttu. Oikein odotan, että Birdlife julkaisee jossakin vaiheessa tiedotteen siitä kuinka paljon, arviolta, tikkoja on tänä vuonna vaeltanut.
Anu