Translate

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kuikkien aamua

Kuikkaperhe liikkuu Alasenjärvellä lähes puolella sen pinta-alasta, vaikka järvi on aika iso.


Kun emoista toinen sukeltaa, koko perhe sukeltaa perässä. Ne sukeltavat pitkään ja pitkälle. Pintaan noustuaan ne kokoontuvat hetkeksi ryhmäksi, kuin ryhmäneuvotteluun, uivat sitten tovin aikaa perätysten, kunnes taas sukeltavat.





Kuikkien elämä on kaunista katseltavaa. Kuvasin eilen.

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Hyönteissyöjien poikaset kuolevat

Kun aamulla olin paluumatkalla lintuilemasta, eräs tuttava huikkasi pihaltaan minua luokseen. Pihalla oli surkea näky.

Kirjosieppo oli pesinyt pihalla pöntössä. Sitten siepot olivat kadonneet pöntöltä ja pönttöelämä oli hiljentynyt. Tänään aamulla tuttavani otti pöntön alas ja avasi sen.


Kirjosiepon poikaset olivat kuolleina pesässä.

Tämän aamun Etelä-Suomen Sanomissa oli Heini Kuuselan tekemä juttu: ”Pikkulintujen poikueet pulassa”. Jutussa PHLY:n varapuheenjohtaja, kirjosieppojen rengastaja, Ohto Oksanen kertoo:

-Tänä kesänä on tullut vastaan vain yksi sellainen pönttö, jossa ei ole ollut yhtään kuollutta kirjosiepon poikasta.

Kirjosiepot kuten muutkin hyönteissyöjät menettävät poikasiaan, koska hyönteisiä tänä kesänä on niin vähän. Poikasille ei riitä ravintoa.

Kun pöntössä on kuolleita poikasia, pönttö tulee puhdistaa. On todennäköistä, että joku lintu tulee vielä tämän kesän aikana pesimään kyseiseen pönttöön, sillä useat linnut, kuten esimerkiksi talitiaiset, saattavat tehdä useita poikueita kesässä.



Kuvat saa isommaksi klikkaamalla kuvaa.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Västäräkit – Motacilla


Västäräkki Motacilla alba/White Wagtail




Sitruunavästäräkki Motacilla citreola/Citrine Wagtail



Virtavästäräkki Motacilla cinerea/Grey Wagtail




Keltavästäräkki Motacilla flava/Yellow Wagtail






torstai 19. kesäkuuta 2014

Naurulokki






Naurulokki (Larus ridibundus/Black-headed Gull) kuuluu Suomessa silmälläpidettäviin lajeihin. Naurulokin kanta on vähentynyt erityisesti sen esiintymisalueen pohjoisreunalta. Keski-Lapissa naurulokit ovat lähes kokonaan kadonneet.


Kuvien naurulokit ovat helsinkiläisiä ja asuvat Vanhankaupunginkosken liepeillä. Naurulokit pesivät mielellään yhdyskunnissa. Talveksi ne muuttavat Tanskaan, Hollantiin, Britteinsaarille ja muuallekin Länsi-Eurooppaan.



Perustietoa naurulokista: LuontoPortti.
Kuvat saa isommaksi klikkaamalla jotakin kuvaa.



keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Lokkien tunnistamisesta


Ihailen niitä, jotka tunnistavat lokit lokkien joukosta. Ornitologien ja lintuharrastajien joukossa on paljon sellaisia asiantuntijoita, jotka käyvät kaatopaikoilla säännöllisesti havainnoimassa lokkeja. Ja, niistä suurista lokki määristä he kykenevät löytämään jopa harvinaisia lokkeja – jos niitä sattuu olemaan paikalla.


Minulle lokkien tunnistaminen on tuskallisen vaikeaa. Olen joskus vuosien mittaan päättänyt opetella niiden tunnistamista ja sitä tarkoitusta varten olen valokuvannut paljon lokkeja. Kuitenkaan en ole jaksanut tai ehtinyt perehtyä, päätöksestäni huolimatta, aiheeseen. Niinpä ihan tavallisten lokkien tunnistaminen on minulle useasti yhä hankalaa.


Näissä kuvissa on Vanhankaupungin koskella kuvaamani, isokokoinen lokki syömässä saalistaan. Rajaisin tunnistamisen alun harmaalokki, merilokki ja selkälokki akselille. Päädyin harmaalokkiin. Merilokki on ehkäpä isompi. Selkälokilla olisi keltaiset silmät.


Koska aurinko paistaa sopivasti, on vaikea määritellä kuvieni lokin jalkojen väriä. Harmaalokilla jalat ovat vaalean punertavat. Se silmän värikalvo ”muuttuu vähitellen nuoren tummanruskeasta vanhan vaalean keltaiseksi ja silmä näyttää kauempaa poikkeuksetta vaalealta” (Lintuopas). Kuvieni linnun silmät näyttävät vaaleilta.


Nokassa on oranssinpunainen täplä kuten on kylläkin myös merilokilla ja selkälokilla.


Harmaalokin punainen täplä kehittyy sen kolmannen talven aikana.




Tämän postauksen teen pienellä näytöllä, enkä oikein voi tietää kuvien laadusta… Toivottavasti ne eivät ole kauhean epäselviä…

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Hautova kyyhky


Olen aina tähyillyt sepelkyyhkyn (Columba palumbus/Common Wood Pigeon) pesiä korkeista kuusista, jossa niiden pitäisi pesiä. Lammassaaressa näin (6.6) sepelkyyhkyn hautomassa matalaan pusikkoon tehdyssä pesässä:


Sepelkyyhkyjen käyttäytyminen on muuttunut aikojen saatossa. Ennen ne olivat suurten metsien lintuja, ihmisiä kohtaan arkoja. Nykyään niitä pesii ihan lähellä ihmisasumuksia, eivätkä ne säiky vähästä. Sama muutos on tapahtunut myös palokärjellä. Sekin oli ennen suurten korpimetsien lintu. Nykyään sitä näkee lähellä asutuksia. Syy näihin lintujen pesimäpaikkojen muutoksiin lienee se, että suuret korpimetsät ovat hakkuiden toimesta vähentyneet ja pienentyneet. Lintujen on ollut sopeuduttava uusiin pesimäympäristöihin.


perjantai 13. kesäkuuta 2014

Lähialueen pikkulintuja


Tiklit tekivät pesää vajaan sadan metrin päähän kodistani. Samoille alueille saapuivat myös satakielet pesimään. Parin sadan metrin päähän tulivat lisäksi kolme viitakerttusta. Toukokuun lopulla viitakerttunen veti huomioni laulullaan, joka oli uskomaton määrä matkintoja. En ole aiemmin kuullut pienen linnun matkivan niin taidokkaasti toisia lintuja. Oletan ainakin yhden viitakerttusparin jääneen pesimään paikalle pensaaseen, jossa sen toukokuun lopulla ensimmäisen kerran havaitsin. Kunhan ehtisin, niin menisin kameran kanssa (ilman Malla-koiraa) katsomaan tilannetta. Nyt olen sen läsnäolon havainnut aamukävelyllä Mallan kanssa. Viitakerttusia pesii Suomessa noin 5000 – 15 000 paria.

Punavarpunen

Erityisesti olen iloinnut punavarpusista (Carpodacus erythrinus/Common Rosefinch), jotka myös pesivät parin sadan metrin säteellä kodistani.

Tummat, pyöreät napittavat silmät.

Punavarpunen on ihan yleinen lintu Suomessa. Sen kanta on kuitenkin taantunut 1990-luvun jälkeen ja siksi se on ns. silmälläpidettävä laji.


Minulle punavarpunen oli pitkään lintujokaeinäyttäydy, mutta sen jälkeen, kun näin sen yhdesti, olen nähnyt niitä muulloinkin.

Please to meet you - nice to meet you - laulaa punavarpunen muistisäännön mukaan.


Perustietoa punavarpusesta: LuontoPortti.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Haikarat aamupäivällä



Lammassaaren lintutornista Helsingissä katselin (6.6), kun kolme haikaraa vietti aamupäiväänsä. 


Harmaahaikaroilla (Ardea cinerea/Grey Heron) on yhdyskunta Lammassaaren edustan saaressa.


Pornaistenniemen piilokojun edustalla: