perjantai 20. heinäkuuta 2012

Heinäkuinen havaintopäivä


Eilen oli hieno lintuilupäivä Lahdessa Kotiniemen siirtolapuutarhalla. Jo aamulla paistoi aurinko, eikä satanut, pitkästä aikaa. Linnut olivat hämmästyttävän laulavalla mielellä: viikkoihin ei ole kuulunut sellaista lintujen laulua. Aamulla viiden jälkeen kuului tänä kesänä tutuksi käynyttä pikkulinnun liverrystä. Liverrys, joka alueella on uusi ja jota en tunnista. Kyseinen lintu laulaa aamuyöllä – en tiedä milloin se aloittaa laulunsa. Päivällä se ei laula. Sillä on pitkä, lurittava kaunis säe. Se loppuu aina samalla tavalla. Itse asiassa, eilen heräsin sen lauluun, sillä se lauloi mökkipihan puussa. Kun menin ulos, se pakeni ja alkoi laulaa vähän etäämmällä.

Muutenkin lintulajit ovat hieman muuttuneet kyseisessä ympäristössä. Olen nähnyt ikkunasta kolme kertaa pienen linnun, joka muistuttaa kultarintaa. Se vaikuttaa aralta. En ole saanut siitä kuvaa. Kuuntelin levyltä kultarinnan laulun. Ainakaan edellä mainitsemani aamuyölaulaja ei ole kultarinta.

Eilen lintujen poikaset hyppelivät mökkipihalla. Alla kuvien poikasella on selkeä siipikuvio, josta tulee mieleen vihervarpunen. Kuitenkin sen nokka, ainakin yhdessä kuvassa, näyttäisi tyvestä olevan littana kuin kirjosiepolla. Tällä ei kuitenkaan ole otsassa mitään kirjosieppoon viittaavaa tunnusmerkkiä. En osaa tunnistaa varmaksi poikasta. Kuvissa myös saattaa olla kaksi eri yksilöä.






Vihervarpunen on yksi niistä uusista lajeista, joita tänä kesänä olen kyseisessä ympäristössä havainnut. Aiempina kesinä vihervarpuset eivät ole mökkipihassa liikkuneet. Syksyisin ja keväisin niitä on näkynyt.

Myös peipot, jotka käyvät aina syksyisin ja keväisin ruokintapaikalla, ovat olleet nyt kesäisinkin näkyvillä mökkialueella. Yleensä niitä ei kesäisin juuri ole näkynyt.

Käpytikka, joka kävi talvella ruokinnalla, on pesinyt onnistuneesti. Sillä on poikasia, jotka nyt lentelevät tutustuen ympäristöönsä. Liekö emo opettanut niille, missä puussa talvella on ruokaa saatavissa, sillä useasti tikat käyvät kyseisen puun rungossa.

Myös harmaapäätikka, joka kävi koko talven ruokinnalla, jäi ympäristöön. Sitä ei ole näkynyt, eikä kuulunut ainakaan kuukauteen. Mutta aiemmin sekin äänteli viereisessä metsässä ja kävi sekin iltaisin istumassa ruokintapuussa itseänsä sukimassa. Toivottavasti harmaapäätikallakin on onnistunut pesintä.

Tunnistamaton poikanen:




Eilen aamupäivällä yhtäkkiä kuusen latvojen yläpuolelta lensi esiin komea, iso lintu. Se ei ollut haukka, vaan se oli kotka. Se lensi etelästä pohjoiseen ja otti koko ajan korkeutta. Siipiään se ei räpyttänyt. Kamera oli käsissäni ja yritin siitä kuviakin ottaa, mutta siinä vaiheessa kun sain sen tähtäimeeni, se oli jo niin korkealla ja kaukana, että kuvissa se on vain pieni piste.

Lahti on suurien järvien aluetta ja käsittääkseni merikotkiakin Päijät-Hämeessä on. En osaa sanoa, oliko näkemäni kotka meri- vai maakotka. Todennäköisesti maakotka, joiden määrä on alkanut lisääntyä Etelä-Suomen alueilla. Joka kesän olen nähnyt, kun alueen ylitse, erittäin korkealla, tuskin paljain silmin havaittavissa, on lentänyt kaksi kotkaa. Ne ovat siis aina lentäneet yhdessä, kun olen sattunut ne näkemään. Tämä eilinen kotka oli yksin ja se lensi tosi matalalla vielä sillä hetkellä, kun se tuli näköpiiriini.

Kun eilen menimme Kutajärven lintutornille, auton ikkunasta näimme jo matkalla, ison linnun. Pysähdyimme ja ehdin napata pari kuvaa. En kuitenkaan onnistu varmaksi tunnistamaan sitä, sillä kuvan laatu ei ole hyvä (toisekseen, en ole vielä paljon perehtynyt isoihin petolintuihin):



Lintujen poikasia on tosi vaikea tunnistaa. Yksi tunnistamaton on tämä ikkunan lävitse kuvattu, auringossa punertavajalkainen, linnunpoikanen:



Kirjosiepon poikanen:





Puolen päivän aikaan eilen ihan mökkialueen reunassa alkoi korppi pitää ääntä. Ajattelin, että kettu vei sen poikasen, kuten olen nähnyt ketun napsivan lentämään opettelevia harakan poikasia yksi toisensa jälkeen. Seurasin tilannetta ja kuulin sitten korpin poikasenkin äänen. Kettu ei ollut vienyt poikasta, vaan poikanen oli lentänyt siirtolapuutarha-alueen reunalle ja emokorppi vartioitsi sitä.

Tässä komea räkättirastas:



Omenapuuvierailija:



Tiainen, joka pienen ohitsekiitävän hetken kuvitteli olevansa pingviini:



Kuvat otin ikkunan lävitse, paitsi Kutajärven reissun kuvat, komea räkättirastas ja kirjosiepon poikasen kuvat. Tänäänkin on osittain aurinkoista, mutta linnut eivät enää ole yhtä näkyvän aktiivisia ja äänekkäitä kuin eilen…




2 kommenttia:

  1. Otsikon 'tunnistamaton poikanen' alla oleva nuori lintu on punarinta.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.