Kottarainen

Lapsuudessani 1970-luvulla kottaraisia (Sturnus vulgaris/Starling, eng.) oli paljon. Joka lapsi tunnisti kottaraiset. Muistan kuinka hieman myöhemmin nuoruudessani, 1980-luvun puolella, eräs mies kertoi eräänä keväänä, että kottaraiset eivät ole tulleet. Hän mietti, mikä niitä viivästyttää. Alkukesästä hän sanoi, etteivät kottaraiset ole vieläkään saapuneet. Ja, kesällä hän huolestuneena totesi, että kottaraiset eivät todellakaan tulleet. Hän pohti, mitä niille oli sattunut, kun eivät saapuneet laisinkaan.

Kottaraiset vain vähenivät. Vuosi vuodelta.

Vuonna 2006 kottarainen oli vuoden lintu. Silloin sen Suomen pesimäkannaksi arvioitiin noin 30 000 – 60 000 kottaraisparia. Kun aiemmin 1970-luvulla ja sitä ennen kottaraiset olivat runsaslukuisia ja yleisiä, niiden kannat romahtivat 1980-luvulle tultaessa. Kottaraisten väheneminen johtui muun muassa karjatalouden vähenemisestä ja viljelysten yksipuolistumisesta. BirdLifen sivuilla löytyy kattavaa tietoa niiden lukumäärien muutoksista, sekä muuta mielenkiintoisa: Anna koti kottaraiselle!

Nykyään kottaraisia on Suomessa jälleen hieman enemmän. Lintu Atlaksen mukaan kottaraispareja voi olla jo noin 100 000.

Kottaraiset muuttavat keväällä Suomeen jo maaliskuusta alkaen. Samalla alkaa myös kottaraisten laulu. Ne matkivat lahjakkaasti muita lintuja ja muita ääniä. Kottarainen tekee pesän puiden koloihin, tai rakennuksissa oleviin sopiviin kolopaikkoihin. Se myös pesii linnunpöntössä, kunhan se vain on sille tarpeeksi iso. Ruoaksi kottaraisille kelpaavat sekä hyönteiset, madot että marjat, sillä se on lähes kaikkiruokainen.

Alkukesällä (7.6.) Lammassaaren lintutornin viereisellä laidunaidalla istui kottaraispoikue. Alla kuvissa osa poikueesta:

Nuoret kottaraiset ovat harmaanruskeita. Kun se vaihtaa ensimmäiseen talvipukuun, niin sen puku on osaksi musta, jossa on valkoisia pilkkuja, mutta pää on vielä ruskea, sillä sen pään väri vaihtuu viimeiseksi.

Nyt on syksy ja kottaraiset ovat jo useiden viikkojen ajan parveutuneet Viikin alueelle. Elokuun alkupuolella (8.8) näin siellä usean sadan yksilön kottaraisparven. Niiden pitämä ääni oli melkoista, kun ne istuivat puiden oksilla.

Ja, kun ne yhtäkkiä kaikki pelmahtivat parvena lentoon, ääni ja näky oli mahtava!