Härkälinnut
ovat taas saapuneet Alasenjärvelle Lahdessa. Ainakin kaksi varmaa pesintää olen
havainnut.
Pesät
ovat kiikkeriä kaislalauttoja. Useasti myrskyävä tuuli hajottaa härkälinnun
pesiä, sillä ne ovat vain kaisloihin punottuja heikkoja lauttoja. Alla kaksi
kuvaa pesästä, jossa toinen emo hautoo ja toinen on pesän takana:
Kuvan
pesä on paikalla, jossa ihmiset uittavat koiria – vaikka paikka ei ole koirien
uittamisalue. Seurasin lauantaina, kun koira ui noin kahdeksan metrin päässä härkälinnun
pesästä, jossa emo hautoi. Onneksi koiran omistaja piti koiransa koko ajan
liikkeellä heittämällä sille veteen lelua, jota koira kävi noutamassa. Koiralla
ei ollut aikaa katsella ympärilleen havaitakseen hautovan härkälinnun sitä
lähellä. Hautova härkälintu:
Härkälintu
pesii joka vuosi kyseisessä samassa paikassa. Kuulin pari vuotta sitten jonkun
nähneen, miten koira yritti tavoitella kyseisessä rannassa jotakin lintua.
Tämä
koirien uittaminen on minulle tietenkin läheinen asia, koska minulla on koira.
Toisaalta, olen huolissani edellä mainitusta härkälinnun pesinnästä nimenomaan
koirien tähden, enkä niinkään myrskytuulien tähden. Härkälintu pääsee kyllä
sukeltamalla pakoon koiraa, mutta hautova härkälintu sitten on jo toinen juttu.
Ja, poikaset eivät varmasti pääse pakoon, tai poikasia selässään kantava emo ei
ehkä pääse koiraa pakoon. Koirien omistajien täytyisi pitää koira koko ajan
omassa kontaktissaan koiran uidessa, jotta koira ei ehtisi katsella ympärilleen
ja kiinnostua linnuista. Saa nähdä miten käy tälle härkälinnun pesinnälle… Tässä kuvassa kuitenkin munia haudotaan:
Härkälinnut
hautovat munia vuorotellen – naaras ei siis ole ainoa munien hautoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.
(Please, do not write links in your comment)