Koira ja mustarastaat

 English summary bottom of the text

Lintuilukoira Malla on pian 2,5 vuotias. Hienosti se jo osaa lintuilla! Kun olemme ulkona ja haluan katsoa lintuja, sanon sille: ”Odota. Anu katsoo lintuja”. Silloin Malla tulee viereeni, istuu tai seisoo, ja odottaa rauhallisena niin kauan kunnes olen tarpeekseni katsonut lintuja ja voimme taas jatkaa matkaa. Malla on hieno koira!

Suurin piirtein Malla jättää linnut rauhaan, mutta jos tiellä tai polulla on sopivasti maassa lintuja, niin kyllä Malla koira on. Se haluaisi syöksähtää ja ottaa linnun kiinni ja vähän ravistella sitä kuten vinkulelujaan. Mutta, onneksi Malla ei ole kertaakaan sitä tehnyt. Ja, aika hyvin se tottelee, eikä nykyään juuri edes yritä syöksähtää maassa näkemänsä linnun kimppuun.

Sadepäivänä. Malla go out on a rainy day.

Mustarastaat ovat oma juttunsa. Kun Malla oli pieni, se aina reagoi mustarastaisiin näin syksyisin ja talvisin. Talvehtimaan jääneet mustarastaat eivät laula, mutta ne päästävät jatkuvasti merkki- ja varoitusääniään. Ja, ne äänet ovat kimakoita sekä kuuluvia. Niistä äänistä Malla ei pienempänä pitänyt, jos ne kuuluivat alle neljän metrin etäisyydellä.

Mallahan ei nykyään kiinnitä mustarastaisiin huomiota, jos ne ovat oloissaan ja hiljaa, mutta auta armias, jos parin metrin etäisyydeltä mustarastas päästää kimakan ja isoäänisen merkkisarjansa, niin Malla olisi valmis syöksymään rastaan kimppuun.

Juttelin, joskus vuosi sitten, erään lintukurssin opettajan kanssa, Mallan taipumuksesta inhota mustarastaiden varoitus- ja merkkiääniä. Opettaja kertoi, ettei ole ihme, että koira ei pidä mustarastaista, jos ne ovat lähellä kimittämässä.

Opettaja kertoi, että lintuja rengastaessaan käsissä olevan mustarastaan merkkihuuto kerta kaikkiaan halkaisee korvat ja pään. Mustarastaan merkkihuuto on niin korkea, iso ja todennäköisesti sellaisilla taajuuksilla resonoiva, että sen kuuleminen ihan läheltä on jotain hirvittävää.

Lintuilun jälkeen odotetaan ruokaa. After birding Malla is waiting meal.

Koiralla on hurjan paljon parempi kuulo kuin ihmisellä, ja mustarastaan varoitusääni varmasti halkoo koiran tärykalvoja ja päätä, kun ääni tulee alle neljän metrin etäisyydeltä. Mustarastaalla kimakka varoitus- ja merkkiääni toimii erittäin hyvänä puolustuskeinona.

Sitten nukutaan. After birding.

My dog (Birding Dog, as I in a playfully manner call it) Malla is now almost 2,5 year old. Malla know how to birding. When we are outside and I want watching birds, I tell to Malla: “Wait. Anu watch birds now”. Then Malla comes beside me and it wait calmly as long as I watching birds. Malla is a great birding dog!

Usually Malla leave birds alone, but blackbirds are a different matter. Malla doesn’t like blackbirds alarm call. I think that Malla should kill shrilling blackbird, but fortunately Malla believe when I forbid it to run towards blackbird. Blackbird make a shrill noise when it warning. 

About year ago I was in one bird course, and I discussed whit the teacher about Mallas habit to react on blackbirds alarm calls. Teacher told that when he banding blackbirds it feels that theirs alarm calls will break to ears and head. Blackbirds alarm calls frequency is so high that it sounds terrible when bird is in his hands. So it is not weird that a dog will react to blackbirds alarm calls, because dog have so much better sense of hearing than man have. Blackbirds shrill noise is a good feature of defending.