Maaliskuussa laitoimme linnunpönttöjä. Näyttää siltä, että kirjosieppo (Ficedula hypoleuca/ European Pied Flycatcher) hääti eräästä pöntöstä varpuset pois. Ja, kyseinen kirjosieppopariskunta itse otti sen kodikseen.
Kirjosieppo naaras on mielestäni kauniimpi kuin koiras:
Alla olevaa pientä lintua en varmaksi tunnista. Ajattelisin sen olevan hernekerttu, mutta en ole varma. Se on tosi vikkelä, eikä istu kauan samassa paikassa. Näin sen lentävän kahden vierekkäisen omenapuun väliä lentoradassa, joka muodosti kuin keinun keinunta liikkeen. Siinä se ”keinui” lentäen kahden puun väliä ja lauloi koko ajan samalla. Kun se viimein pysähtyi puunoksalle, nappasin tämän kuvan ikkunan lävitse:
Viherpeipot (Carduelis chloris/European Greenfinch) pitävät kurtturuusuista. Voivat ne pitää muistakin ruusuista, mutta kurtturuusut ovat niille aivan must-juttu. Eri lintulajien nokat voivat olla kovin erilaisia. Lintulajien nokat ovat kehittyneet sellaisiksi, että niillä olisi mahdollisimman hyvä hankkia ruokaa, ja hyvä käsitellä ja kuljettaa ruokaa. Viherpeippojen nokka on komea siemensyöjän nokka.
Tiltaltit laulavat, ihan lähellä, aamusta iltaan tiltalt-lauluaan. Vielä, tänä vuonna, en ole onnistunut kuvaamaan tiltalttia omenapuussa. Tiltalttia odotellessa, kuva luumupuusta:
