Helmikuun
alkupuolella kaksi harakkaa alkoivat kantaa pieneen puuhun oksia erään
lahtelaisen talon sisäpihalla. Ne kantoivat niitä niin harvakseltaan, etten
oikein tiennyt aikovatko ne rakentaa siihen pesänsä vai eivät. Viikossa pesän
rakentaminen ei edennyt muutamia risujen lisäyksiä lukuun ottamatta. Ehkä
harakatkin miettivät, että kannattaisiko siihen pesänsä rakentaa vai ei.
23.helmikuuta
pesän rakentaminen oli ollakko vai eikö olla –vaiheessa:
Helmikuun
lopussa harakat tekivät päätöksensä pesän rakentamisesta. Tai, sitten aika oli
muista syistä kypsä pesän valmistamiselle.
1.3. pesän rakentaminen käynnistyy kunnolla |
Kun
ne olivat päättäneet rakentaa, niin ne myös rakensivat. Ne molemmat kantoivat
risuja pesätarvikkeiksi.
7.3. pesä rakennusvaiheessa |
Jos
harakat olivat hitaita helmikuussa pesän rakentamisessa, niin maaliskuussa
niillä oli vauhti päällä.
9.3. pesää rakennetaan |
Harakat
eivät sutaisseet pesäänsä, vaan ne kantoivat harkiten risuja. Ne poimivat
maasta ja puista kuivat, kuolleet, risut. Ne myös katkoivat aitapensaasta ”elävää”
risua, joita kantoivat pesäänsä.
Niillä
meni kunkin risun asettamisessa aikaa, sillä ne eivät vain läjänneet risuja toistensa
päälle, vaan ne työnsivät jokaisen risun yksitellen, harkitusti, omalle
paikalleen.
Pesän rakennusvaihe 9.3. |
Yllättävä
kyllä, harakka kävi hakemassa pesätarvikkeita myös edellisen vuoden pesästä.
Talojen muodostamassa sisäpiha-alueella on kaikkiaan kolme vanhaa harakan
pesää. Kaksi niistä on samassa puussa, mutta puun eri oksistoissa. Näin viime
vuonna, kun ne rakensivat pesän. Kahdesta vanhemmasta pesästä en tiedä, että
kuinka vanhoja ne ovat.
Numero 3 on edellisen vuoden pesä. Sen takana on toinen pesä, numero 2. Nyt rakenteilla oleva pesä on numero 4. |
Toinen
harakoista alkoi yhä enemmän olla pesän sisällä. Toinen kantoi risuja ja toinen
rakensi pesää sisältäpäin.
Pesän rakennusta 10.3. |
Pesän
päärakentaja, eli se, joka oli sisällä, on yleensä naaras.
Pesästä
kasvoi upea, taidokas pallomainen rakennelma.
Taidokas pesä 10.3. |
(Vieritä
alaspäin. Juttu jatkuu siellä vielä kolmessa osassa, osissa II - IV)
Harakat ovat taitavia pesänrakentajia.
VastaaPoistaTodella kauhea tuo pesänhävittäminen. Harakallakin on lain suoma pesimärauha huhtikuusta alkaen, ehkä olisi viisasta muistuttaa siitä huoltoyhtiötä ja isännöitsijää.
Meillä taloyhtiössä on minulla huolena varpuset. Niillä on pesiä yhtiön kaksikerroksisessa talossa, ja aina voi olla ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että linnuista ei ole mitään haittaa, vaan hyötyä esim. hyönteisten syöjinä.
Kiitos Sussi.
VastaaPoistaJos taloyhtiössä ei pidetä varpusista, ja niitä kohtaan tulee häirintää, silloin voisi ehkä taloyhtiölle ehdottaa, että taloyhtiö hankkisi varpusten pönttöjä. Ainakin pikkuvarpusten olen nähnyt pesivän tiaispöntöissä. Tai, voisi ehdottaa, että taloyhtiössä tehtäisiin talkoilla varpusten pönttöjä.
Varpuspönttö ohje Birdlifen sivuilla:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot_varpunen.shtml
Toivottavasti varpuset saavat teillä olla pesimäaikana rauhassa. Itse asiassa, ne pesivät jo nyt ainakin täällä etelässä.
Anu
Tarkennus.
PoistaPöntöillä siis voisi yrittää ohjailla pesintää, ts. yrittää saada pönttöjä ripustamalla varpuset pesimään pönttöihin ihmisten asuinrakennuksiin pesimisen sijasta.
Anu
Kurja tarina :-(
VastaaPoistaEn minäkään harakan pesää pihaani haluaisi, mutten kyllä menisi sille mitään tekemäänkään, jos sellaisen ehtisivät tehdä. Sääliksi käy harakoita...
Minä ainakin haluaisin harakanpesän pihalleni. Viime keväänä rakensivat pesän tuohon pihapuuhun ja niiden touhuja oli mukava seurata. Kolme poikastakin saivat kasvatettua.
VastaaPoistaMinusta tätä harakan pesän rakentamista on ollut tosi upeaa ja mielenkiintoista seurata. Olen oppinut harakoista paljon uutta, kuten esim. niiden kyky tehdä keskenään saumatonta yhteistyötä. Kunpa vain saisin vielä seurata niiden poikastenkin pesästä lähtöä!
VastaaPoistaAnu