Useimmat lukemani leppälintua (Phoenicurus phoenicurus) koskevat kirjalliset lähteet kertovat sen laulun olevan kaunista ja surumielistä. Sitä voi kuulla keväisin aamuyöstä.
Leppälintu pesii mielellään mäntyisissä kalliometsissä ja sekametsissäkin. Se pesii myös linnunpönttöihin, sillä se on kolopesijä. Leppälintua tavataan Suomessa Lapista etelään asti. Se muuttaa Afrikasta Suomeen verrattain myöhässä muihin muuttajiin nähden, ja niinpä useimmat linnunpöntöt ovat jo varattuja, kun se etsii pesäkoloa. Lopulta leppälintu pesii vaikka millaiseen pönttöön, tai vaikka millaiseen koloon, kunhan se sellaisen vain löytää. Sen on havaittu pesineen jopa tyhjään pöllönpönttöön (Bergenholtz). Lintu munii 6-7 sinistä munaa. Se hautoo munia kaksi viikkoa, ja poikaset lentävät pesästä kaksiviikkoisina.
Käki laskee munansa haudottavaksi muiden lintujen pesiin, ja käelle juuri leppälintujen pesät ovat ensisijaisia tähän tarkoitukseen. On kuitenkin havaittu, että leppälinnut ovat alkaneet tunnistaa käen munan ja ne eivät aina haudokaan niitä. Käen muna on huomattavasti isompi kuin leppälinnun muna. Voi olla, että tulevaisuudessa käet joutuvat etsimään muita lintuja huijattaviksi, kun leppälinnut eivät enää suostu niiden munia hautoa. Pajulinnutkin ovat jo oppineet olla hautomatta käen munia.
Leppälintu on elinvoimainen laji. Se pesii lähes koko Euroopan alueella, Pohjois- ja Länsi Afrikassa sekä laajasti myös Aasiassa. Kuitenkin leppälinnun kohdalla on huomattu lajin vähenemistä. Talven ajan leppälintu elää sahel-vyöhykkeellä Afrikassa. Sahelin alue kärsii kuivuudesta ja aavikoitumisesta. Edellä mainittu kuivuus on vaikuttanut Euroopan leppälintukantoihin. Toiseksi Euroopan leppälintukantoja on pienentänyt niiden luontaisten pesimäympäristöjen katoaminen: vanhat kolopuut katoavat hoitometsistä ja ikimetsät vähenevät. (Tiivis ja ytimekäs leppälintua koskeva artikkeli, jossa mainitaan myös kannan pienenemiset: Veli Pohjonen: Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), sen esiintyminen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa)
Leppälinnun nimestä olen lukenut kahdenlaisia selityksiä. On kerrottu, että nimi juontaa leppä-etuliitteen mukaan. Leppä tarkoittaa verta, ja punarintainen leppälintu olisi sen mukaan saanut nimensä. Toinen selitys kertoo, että leppälintu olisi saanut nimensä siitä, kun se istuu paikallaan, niin sen pyrstö väpättää koko ajan kuin lepän lehdet. Englanniksi leppälintu on redstart. Start-loppuliite tulee tässä sanasta tail eli pyrstö. Englanniksi lintu on siis saanut nimensä pyrstön värin mukaan: punapyrstö.
Bergenholtz, Björn: Linnunpöntössä. Opi tuntemaan kesän lintuja. Schildts, 2000.
Leppälintukoirasta kuvasin Sotkamossa 7. heinäkuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit! Thank you for your comments.
(Please, do not write links in your comment)